Helsingin seutu saavutti hyvin kaavoituksen, asuntotuotannon ja liikennesuunnittelun tavoitteet vuonna 2016, osoittaa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (MAL-sopimus) ensimmäinen seurantaraportti.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan sopimuksen alku on onnistunut ja Helsingin seudun kunnat ovat tehneet hyvää työtä asuntojen tuotannossa, kaavoituksessa ja liikenteen kehittämisessä.
Helsingin seudulla valmistui viime vuonna yhteensä lähes 13 000 asuntoa, ja 16 000 uuden asunnon rakentaminen aloitettiin. Tavoite on rakentaa yhteensä 60 000 asuntoa koko sopimuskaudella 2016-2019, mikä on 20 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen MAL-aiesopimukseen. Valtion tukemia asuntoja valmistui Helsingin seudulle vajaat 3100, ja noin 3 500 tuetun asunnon rakentaminen alkoi.
Helsingin seudulla ylitettiin uuden asumiseen asemakaavoitetun kerrosalan keskimääräinen vuositavoite. Uuden hyväksytyn kerrosalan osalta päästiin noin 93 prosenttiin keskimääräisestä tavoitteesta.
Valtaosa asuntotuotannosta (86 %), voimaan tulleesta kaavoitetusta asumisen kerrosalasta (89 %) ja liikennehankkeista sijoittui seudulla MAL-sopimuksen mukaisille asumisen ensisijaisille kohdealueille. Tämä tukee eheän yhdyskuntarakenteen muodostumista ja antaa edellytyksiä toimivalle liikennejärjestelmälle. Rakenteilla olevat vajaat 10 000 asuntoa sijaitsevat korkeintaan kilometrin etäisyydellä nykyisestä tai rakenteilla olevasta raideliikenteen asemasta.
”Näyttää vahvasti siltä, että MAL-prosessi tuottaa hedelmää. Sopimisen kulttuuri on selvästi sitouttanut kaikkia osapuolia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaistavoitetasot ovat kuitenkin kovat ja työtä on jatkettava”, ministeri Tiilikainen sanoo.
”Valtio on osaltaan lisännyt sopimuksessa sovittuja tukitoimia muun muassa kaksinkertaistamalla pitkän korkotuen normaalien vuokra-asuntojen käynnistysavustusten määrän.”
Liikenteen infrastruktuurihankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Alueen kehittymisen kannalta keskeisen Raide-Jokerin toteutuksesta päätettiin kesäkuussa 2016. Klaukkalan ohikulkutietä puolestaan päästään rakentamaan todennäköisesti vuonna 2018. Pisara-radan ratasuunnitelma on valmistumassa ja toteuttamisen aikataulusta ja rahoituksesta tehdään arvio hankkeen ratasuunnitelman valmistuttua vuoden 2017 aikana.
Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) toteuttamisohjelma puolestaan on hyväksytty Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunnassa. Näillä hankkeilla edistetään muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä liityntäpysäköinnin edellytyksiä seudun eri osissa.
”Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tärkeys on viime kuukausina noussut esiin sekä liikenteen tiukentuvien ilmastotavoitteiden että kansanterveyden parantamisen vuoksi. MAL-sopimuksilla on mahdollista viedä tätä tärkeää asiaa eteenpäin”, toteaa ministeri Berner.
Liikenteen kestävien kulkutapojen palvelutaso on myös parantunut muun muassa Kehäradan Vantaan linjastouudistuksen ja metron vuorovälin tihentymisen myötä. Lisäksi on sovittu liityntäpysäköinnin periaatteista ja tavoitteista. Tavoitteena on toteuttaa seudullisesti merkittäville alueille noin 3 800 autopaikkaa ja 6 700 pyöräpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
”MAL-sopimukset ovat tärkeä väline sopia liikenteen osalta seudullisesta yhteistyöstä sekä tarvittavista toimenpiteistä. Tulevaisuudessa julkishallinnon toimijoiden rinnalla liikennesektorilla merkittäviä toimijoita voivat olla myös markkinaehtoisten palvelujen tuottajat”, ministeri Berner sanoo.
Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimukset on tehty Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kanssa vuonna 2016. Sopimukset ovat osa hallitusohjelman kilpailukykykärkihanketta.
Oman asuinalueen kaavoitushankkeita kannattaa seurata taloyhtiöissä silmä tarkkana ensimetreistä lähtien ja linjata mahdolliset muutosehdotukset yhdessä osakkaiden kanssa. Muutosehdotusten on oltava hyvin perusteltuja – pelkkä vastustaminen ei riitä.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään