Useammassa kuin joka viidennessä taloyhtiössä hoitokulujen nousu uhkaa yhtiön maksukykyä, käy ilmi Kiinteistöliiton kyselystä. Valtaosalla taloyhtiöistä taloustilanne säilyy kuitenkin vakaana.
Kuluvana vuonna hoitokuluissa on nousupainetta koko maassa. Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike on kyselyn mukaan nousemassa kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin isoimmat nousijat ovat Helsinki ja Turku, joissa kasvua on miltei 10 prosenttia. Jyväskylässä nousua on keskimäärin kolme ja Lahdessa neljä prosenttia.
– Kunta- ja taloyhtiökohtaiset hoitokulut ja pääomakulutkin vaihtelevat suuresti, eikä yhdellä numerolla voida kuvata jokaisen taloyhtiön taloudellista kehitystä, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Tulokset ovat alustavia, sillä läheskään kaikki taloyhtiöt eivät ole vielä päättäneet budjeteistaan kuluvalle vuodelle.
Kahdeksan prosenttia taloyhtiöistä oli käyttänyt viimeisen vuoden aikana luotollista tiliä tai nostanut hoitolainaa hoitokulujen kattamiseen. Pääkaupunkiseudulla tämä oli hieman muuta maata yleisempää ja Itä-Suomessa harvinaisempaa.
Kerrostaloyhtiöissä käytäntö oli muita yleisempää Kouvolassa, Helsingissä ja Porissa. Sen sijaan Kuopiossa, Espoossa ja Tampereella hoitolainaa nostettiin ja luotollista tiliä käytettiin kaikkein harvimmin suurten kuntien vertailussa.
Vastanneissa taloyhtiöissä vastikerästit eivät juuri olleet lisääntyneet. Vastaajista 72 prosenttia kertoi vastikerästien määrän pysyneen ennallaan viime aikoina.
Sekä vastikerästien kasvusta että pienentymisestä kertoi suurin piirtein yhtä paljon vastaajia. Suurimmista kaupungeista eniten kasvua rästeissä oli kerrostaloyhtiöissä Porissa ja Vantaalla. Niissäkin keskimääräiset rästien rahamäärät olivat maltillisia.
Kolme neljästä taloyhtiöstä päätti edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa myöntää hallitukselle valtuudet periä ylimääräisiä vastike-eriä. Pääkaupunkiseudulla valtuuksien myöntäjien osuus oli runsaat 90 prosenttia, kun taas Länsi- ja Itä-Suomessa osuus jäi selvästi alle 70 prosenttiin.
Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi. Tämä oli käytössä 60 prosentilla vastanneista taloyhtiöistä. Pääkaupunkiseudulla kahden osuus oli muita suurempi.
Vastanneista noin 70 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 18 prosenttia yhtiöistä ja kaksi ylimääräistä erää yhdeksän prosenttia yhtiöistä.
Vain harvat olivat joutuneet perimään kolme tai useamman ylimääräisen erän.
Yhdeksän prosenttia taloyhtiöistä oli kyselyn mukaan joutunut pitämään ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeen nostamisen tai ylimääräisten vastikevaltuuksien vuoksi.
– Taloyhtiöiden talouden joustomekanismit ovat toimineet vastaajien yhtiöissä toistaiseksi verrattain hyvin. Hoitokulut ovat nousseet ripeästi, mutta vain vajaat 30 prosenttia yhtiöistä peri ylimääräisiä vastikkeita ja alle 10 prosenttia järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia, arvioi liiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Hän muistuttaa, että taloyhtiöissä on vallitsevassa tilanteessa aiempaa tärkeämpää seurata yhtiön taloustilannetta.
Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden vastikekyselyn 7.–19.3.2023. Liiton jäsenistölle suunnattuun nettikyselyyn vastasi 4 880 taloyhtiöpäättäjää.
Laskevien korkojen myötä taloyhtiölainojen korkomenot ovat pienentyneet. Yleisesti taloyhtiöiden talous on aiempia vuosia parempi. Pankin arvion mukaan tänä keväänä rahoitusvastikkeet pienenevät, mutta hoitovastikkeet nousevat.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään