Erilaisia tuhoeläinlajeja on olemassa tuhansia ja ne voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi ihmisen terveydelle, asunnolle, kotieläimille, elintarvikkeille ja vaatteille. Suomessa tavanomaisimpia tuholaisia ovat rotta, muurahainen, ampiainen, sokeritoukka, lude ja turkiskuoriainen, mutta myös matkustelun ja ulkomaankaupan mukanaan tuomat tuholaisongelmat ovat selvästi lisääntyneet.
Tuhoeläinten torjunta on yksinkertaista, mutta tuholaisten lopullinen hävittäminen onnistuu vain, kun niiden lisääntyminen estetään. Ennen kuin nitistät, myrkytät tai alat muuten hävittää haittaeläimiä tai hyönteisiä, käytä hetki omaehtoiseen kartoitustyöhön. Tuholaiset esimerkiksi lisääntyvät paikoissa, joita et välttämättä näe – näköpiirissäsi on näin ollen vain jäävuoren huippu.
Asunnon tai muun oleskelutilan ja yleisten alueiden tuhoeläinmääriä säädellään Suomessa 763/1994 terveydensuojelulailla. Tuholaistorjunta tulee suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymillä torjunta-aineilla. Torjunta-aineiden kelpoisuus määritellään kemikaalilaissa (599/2013).
Asuntovieraita ovat hyönteiset, joita tavataan huoneistoissa, mutta ne eivät yleensä aiheuta isoa vahinkoa. Tällaisia ovat muun muassa sokeritoukka ja muurahainen.
Muurahaiset voivat hakea ruoan murusia lattioilta tai pöydiltä, joten siisteys ehkäisee niiden esiintymistä huoneistossa. Sokeritoukka elää pääasiassa viemärissä ja pitää erityisesti tärkkelyspitoisesta ravinnosta. Ne voivat aiheuttaa vahinkoa myös papereille ja silkkikankaille. Hyvä torjuntakeino on puhdistaa lattiakaivo säännöllisesti, jolloin sokeritoukalla ei ole ruokaa.
Elintarvikkeissa elävät hyönteiset elävät ja lisääntyvät ruokatavaroissa ja niiden säilytyspaikkojen läheisyydessä. Hyönteiset itsessään eivät ole myrkyllisiä, mutta pilaavat ulosteillaan elintarvikkeita. Torjunta saastuneissa tiloissa voi olla hankalaa toukkien leviämisen vuoksi. Elintarviketuholaisia ovat muun muassa riisihärö, rohmu- ja hinkalokuoriainen sekä eri koisaperhoset.
Yleisimpänä ongelmia aiheuttavat rotat ja hiiret. Myös orava kuuluu jyrsijöihin ja ne voivat aiheuttaa suurta tuhoa. Orava on kuitenkin suurimman osan vuodesta rauhoitettu ja rauhoitusaikana sitä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä pesintää tai poikasia saa häiritä. Kiinteistön haltija on itse velvollinen hävittämään rotat ja hiiret rakennuksesta.
Syöpäläisiksi sanotaan hyönteislajeja, jotka elävät huoneissa, huonekaluissa, vaatteissa, karvapeitteessä tai ihossa ja jotka käyttävät ravinnokseen ihmisverta. Lutikka on syöpäläisistä yleisin. Ne ovat kiusallisia ja erittäin hankalia torjua.
Muita pistäviä tai kutitusta aiheuttavia hyönteisiä ovat pölypunkki, täi ja erilaiset kirput.
Nämä hyönteiset käyttävät ravinnokseen villaa, turkiksia tai muita luonnon materiaaleja. Myös koiran karvat ja ihmisten hiukset lattialla voivat olla niiden ravintolähteitä. Tekstiilituholaisia ovat mm. vaatekoi, turkiskuoriaiset, museokuoriainen tai riesakuoriainen.
Torjuntatapoja on useita erilaisia ja tapa valitaan torjuttavan tuhoeläimen mukaan. Tapaa valitessa ratkaisevat myös paikka, jossa torjunta suoritetaan ja torjunnasta mahdollisesti koituvat haitat ihmisille, lemmikkieläimille tai ympäristölle. Erilaisia torjuntamenetelmiä hyönteisille ovat ruiskutus, sumutus, syötitys ja pölytys. Myös erilaisia ansoja on saatavilla, mutta ne toimivat ennemminkin tarkkailtaessa hyönteisten määrää eivätkä torjunnassa.
Jyrsijöitä voidaan torjua erilaisilla loukuilla ja myrkkysyöteillä tai myrkyttömillä syöteillä. Biosideihin kuuluvia jyrsijämyrkkyjä ei saa käyttää jatkuvassa syötityksessä, sillä ne ovat haitallisia ympäristölle sinne joutuessaan. Siksi havainnointi tehdään myrkyttömin syötein. Havaintojen perusteella katsotaan tehokkain tapa päästä jyrsijöistä eroon.
Tuholaiset ovat kasvava ongelma taloyhtiöille. Ne leviävät nopeasti huoneistosta toiseen esimerkiksi ilmanvaihdon kautta. Yhtiöiden kannattaakin kiinnittää huomiota vakuutusturvaan tuholaistilanteiden varalle.
Tilaajille
Torakat ovat epämiellyttäviä vieraita, jotka leviävät helposti asunnosta toiseen. Niiden häätäminen kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle. Porilaisessa kerrostalossa ongelma saatiin kuriin, kun sarviniekkoihin puututtiin heti ensimmäisen havainnon jälkeen.
Vuokralaisen kotivakuutus, kiinteistövakuutus tai edes vuokranantajan vakuutus eivät välttämättä korvaa tuhoeläinten aiheuttamia vahinkoja vuokra-asunnossa. Vuokranantajan vakuutus ja vuokralaisen vastuuvakuutus tuovat kuitenkin turvaa silloin, kun vuokralainen on itse aiheuttanut tuholaisongelman.
Nykyisen toimitusjohtajan jäädessä kesällä 2026 eläkkeelle Suomen Kiinteistöliitto ry hakee toimitusjohtajaa, joka vastaa valtakunnallisen Kiinteistöliiton johtamisesta, kehittämisestä ja taloudesta sekä koordinoi omistajaohjausta.
Kiinteistöliitto
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään