Lämpöpumppujen myynti kiihtyy

Ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 50 %. Maalämpöpumppujen myynti kasvoi myös reilut 5 %. Kun maalämmön kappalemäärinen kasvu painottuu isompiin pumppuihin, merkitsee se suhteessa entistä isompia uusiutuvan energian tuotantolukuja. Lämpöpumppualan hyviä uutisia täydensi hiljakkoin valmistunut tutkimus, jonka mukaan, päinvastoin kuin usein väitetään, lisääntyvä lämpöpumppujen käyttö ei kasvatakaan Suomen sähköjärjestelmän tehokuormitusta.

Lämpöpumppuja myytiin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 9000 kappaletta. Niistä maalämpöpumppuja oli 1500 kpl (kasvua 6 %), ilma-vesilämpöpumppuja 800 kpl (kasvua 61 %) ja poistoilmalämpöpumppuja 700 kpl (kasvua 52%). Ilmalämpöpumppujen myynti oli 6000 kpl (laskua 4%). Näin kertovat Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen tilastot.

Ulkoilmalämpöpumppujen vahvoja kasvulukuja selittää se, että lämmitysjärjestelmien saneerausmarkkina on lähtenyt käyntiin, tuotteiden suoritusarvot ja toimitusten laatu ovat parantuneet sekä niistä on lisääntynyt tarjonta. Poistoilmalämpöpumppujen huimaa kasvua selittää rakentamisen vilkastuminen sekä lisääntynyt lämmitysjärjestelmien integroiminen kasvaviin valmistalotoimittuksiin. Maalämpöpumpuissa suurin kasvu oli rivi- ja kerrostalokokoluokan pumpuissa. Yhä useampi öljy- ja kaukolämpötalo on päättänyt siirtyä ympäristöystävällisempään ja edullisempaa lämpöpumppulämmitykseen.

Lämmin sää nostaa myyntiä

-Ilmalämpöpumppujen muutaman prosentin myynnin lasku talvikuukausina ei huoleta. Todelliset volyymit myydään lämpimällä vuosipuolikkaalla ja esimerkiksi kevätkuukausien helteiden vaikutus vuoden myyntilukuihin on uskomattoman suuri, kertoo toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.

Hiljakkoin valmistunut tutkimus lisäsi lämpöpumppualan positiivista virettä. Sen mukaan, päinvastoin kuin usein väitetään, lisääntyvä lämpöpumppujen käyttö ei kasvatakaan Suomen sähköjärjestelmän tehokuormitusta. Gaia Oyn tekemä tutkimus osoitti, että vaikka vuonna 2030 pelkästään pientalojen lisääntyneellä maa- ja ilmalämpöpumppujen käytöllä otetaan uusiutuvaa energiaa lisää talojen ympäriltä 3 – 5 TWh/v, sähköjärjestelmän tehokuormitus jopa laskee. Lisäksi järjestelmien sähköistyessä avautuu potentiaalia älykkäille tehon ja energian ohjausjärjestelmille.

Suomen 800.000 lämpöpumppua keräävät reilut 6 TWh/a lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta. Viime vuonna myytiin yli 60.000 lämpöpumppua. Kuluttajat investoivat omia rahojaan niihin 350 miljoonaa. Menestyksen syy löytyy lämpöumppujen kannattavuudesta. Sijoituksen tuotto on erinomainen, useimmiten yli 10%/vuosi. Lämpöpumppujen talojen ympäriltä nousee 0,6 TWh/vuosi. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Lämpöpumpuilla säästetyn polttoaineen ja sähkön vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Lämpöpumppuala työllistää 2000 henkilöä.

-Mutta olemme vasta menestyksen alkumetreillä. 200.000 öljykattilaa, 100.000 vesikiertoista ja 500.000 sähkölämmitystä odottaa lämpöpumppuinvestointipäätöksen kypsymistä, vaikka se olisi kannattavaa tehdä jo tänään. Omakotitalon rakentajista yli 70 % päätykin jo jonkun tyyppiseen lämpöpumppuun. Omakotirakentamisen palautuminen normaalitasolle tulee näkymään automaattisesti lämpöpumppumyynnissä. Isot kohteet, jäähdytystarpeiden lisääntyminen, kaukolämmön haastaminen ja tuovat valtavat mahdollisuudet alalle, visioi Jussi Hirvonen.