Suomessa on yli puoli miljoonaa omakotitaloa, jotka ovat vailla toimivaa salaojitusta. Ongelma koskee erityisesti ennen 90-lukua rakennettuja omakotitaloja.
Salaoja suojaa talon perustuksia kosteudelta. Kosteat perustukset rappeutuvat ja aiheuttavat homeongelmia.
– Salaojan ongelmat huomaa esimerkiksi kellarin hajusta. Tunkkainen ja kostea ilma kielivät kosteista perustuksista, kertoo salaojituksiin erikoistuneen yrityksen Molarum Salaojat Oy:n asiantuntija Joonas Kumpula.
Myös sokkelin hilseily ja värimuutokset perustuksissa voivat olla merkkejä toimimattomasta salaojasta. Lumien sulaessa kannattaa myös kiinnittää huomiota pihan muotoihin. Vesi ei saisi kerääntyä mihinkään tiettyyn paikkaan lähellä taloa vaan aina valua poispäin talosta.
Ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva Hometalkoot-projektin mukaan ennen 2000-lukua asennetuissa salaojissa on usein puutteita. Kumpula vahvistaa väittämän.
– Vasta 2000-luvulla salaojia alettiin tehdä kunnolla, kun talonrakennuksen kosteusmääräyksiä tiukennettiin.
Nykyisten säädösten mukaan tehty salaojitus kestää jopa 40–50 vuotta. Salaojaverkosto on syytä puhdistuttaa ammattilaisen toimesta 10 vuoden välein. Keväisin kannattaa tehdä vuotuinen tarkistus.
Molarum Salaojat Oy on omakotitalojen ja taloyhtiöiden salaoja- sekä sadevesiremontteihin keskittynyt yritys, joka toimii Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.
Kerrostalojen savunpoistolaitteiden tyypillisimmät ongelmat liittyvät usein huollon ja testauksen laiminlyöntiin. Tämä voi johtaa siihen, että tulipalossa savunpoisto ei toimi ja savua kertyy rappukäytävään.
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Etelä-Suomessa tehtiin viime kesänä asuinkiinteistöjen kompostoritarkastuksia, joiden tulokset olivat pääosin hyviä. Kuitenkin joka kymmenes sai korjauspyynnön Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä. Yleisin hylkäämisen syy oli kompostorin puuttuminen kiinteistöltä.
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään