
Kuukauden kasvo: Taloyhtiön tuet ovat tiukassa
Tällä hetkellä taloyhtiöille on jaossa vähemmän tukia kuin viime vuosina. Varken johtaja Sanna Hughes ennustaa, että heikon julkisen taloustilanteen vuoksi avustukset eivät lähitulevaisuudessa lisäänny.

Erkki Virtanen on pääministeri Juha Sipilän kutsumana selvittänyt valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Selvitys paljasti, että valtion osittain rahoittamat rakennushankkeet näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan. Siksi valtion rahoitus tulisi jatkossa aina määritellä sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä.
Valtion osallistumisen pelisäännöt hankeohjaukseen tulisi myös selkiyttää ja valtion vaikutusmahdollisuuksia lisätä. Virtanen ehdottaa myös, että Suomessa alettaisiin väyläpolitiikassa noudattaa Ruotsin ja Norjan käytäntöjä. Näissä maissa laaditaan vaalikausittain parlamentaarisesti pidemmän aikavälin väyläsuunnitelma.
Selvitysmieheltä edellytettiin selkeitä suosituksia valtioneuvostolle ongelmien vähentämiseksi tulevissa ja mahdollisuuksien mukaan myös meneillään olevissa hankkeissa. Virtanen suosittaa, että valtion osittain rahoittamien rakennushankkeiden tehostamiseksi valtion rahoitukselle tulisi yhteishankkeissa aina määritellä enimmäismäärä sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti. Rakennushankkeiden johtoelimiin olisi myös nimettävä riittävin valtuuksin toimivat taloudellista ja rakentamisen asiantuntemusta edustavat valtion edustajat. Lisäksi edellisten tueksi tarvitaan uusia päätöksiä ja linjauksia hallintolain esteellisyysäännösten soveltamisesta. Valtiolle tulisi myös antaa oikeus tarvittaessa keskeyttää rahoitus, mikäli hanke poikkeaa kohtuuttomasti ja perusteettomasti alkuperäisestä suunnitelmasta.
Liikenneväylien osalta Virtanen ehdottaa, että kunkin hallituksen tulisi asettaa parlamentaarinen elin, joka valmistelee kolmea seuraavaa vaalikautta koskevan väyläpoliittisen suunnitelman. Uuden hallituksen tulisi sen pohjalta laatia ensimmäisen kehyspäätöksensä yhteydessä hallituskauden kattava väyläohjelma. Virtanen suosittaa myös, että väylähankkeiden aloittamisesta ei tulisi päättää lisäbudjeteissa. Budjetoinnissa ehdotetaan väyläverkon kehittämisessä siirtymistä viisivuotisen siirtomäärärahan käyttöön.
Virtanen suosittelee, että valtion omissa vaativissa rakennushankkeissa käytettäisiin pääsääntöisesti allianssimallia. Valtion tulisi pääsääntöisesti vaatia allianssimallin käyttöä myös osittain rahoittamissaan rakennushankkeissa. Selvitysmiehen mukaan valtion tulisi ryhtyä Senaatti-kiinteistöjen avulla voimakkaasti edistämään allianssi-elinkaarimallin käyttöä julkisessa rakentamisessa. Tämä voisi jatkossa olla yksi mahdollinen ratkaisu kosteus- ja homeongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen.
Valtion omistamien kiinteistöjen osalta ehdotetaan, että Senaatti ja hallinnonalat ministeriöiden johdolla yhdessä tekisivät jo laatimansa investointisuunnitelman pohjalta kiinteistöjen ja niiden työympäristöjen kehittämisohjelman. Näin voitaisiin muun muassa saavuttaa Senaatin tavoittelema 100 miljoonan vuokramenojen alentamistavoite.
Valtion rakennetun omaisuuden arvo on noin 25 miljardia euroa. Tästä Liikenneviraston vastuulla olevan väyläverkoston osuus on noin 20 miljardia euroa ja pääosin Senaatti-kiinteistöjen vastuulla olevan rakennuskannan noin 5 miljardia euroa.

Tällä hetkellä taloyhtiöille on jaossa vähemmän tukia kuin viime vuosina. Varken johtaja Sanna Hughes ennustaa, että heikon julkisen taloustilanteen vuoksi avustukset eivät lähitulevaisuudessa lisäänny.

Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia edistetään jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja asuintalovarausta korotetaan.

Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.

Talotekniikka-alalla uudistuotannon lasku jatkuu, selviää alan suhdannekyselystä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset. Asuntokorjauksia hidastaa myös monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään