Taloyhtiöt pitävät energiatehokkuuden parantamista tärkeänä, mutta energia-asioihin liittyvässä osaamisessa nähdään parantamisen varaa.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoaiheiseen kyselyyn vastanneista taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä noin 90 prosenttia kertoi pitävänsä rakennusten energiatehokkuuden parantamista tärkeänä.
Lähes kolme neljästä vastaajasta kokee, että oman taloyhtiön energiatehokkuudessa on parantamisen varaa. Vain noin joka viides vastaaja on sitä mieltä, että oma taloyhtiö on varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten lisääntyviin helteisiin, sateisuuteen ja tuulisuuteen.
– Tyypillisen taloyhtiön hallituksen edustajan päätöksentekoa ohjaavat tiukasti eurot, mutta hän pitää taloyhtiön energia-asioita ja niiden parantamista tärkeänä ja on lähtökohtaisesti motivoitunut kehittämään asioita nykyistä parempaan suuntaan, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet kokevat kuitenkin, ettei heillä ja heidän edustamillaan taloyhtiöillä ole riittävästi tietoa ja osaamista energia- ja ilmastoasioista. Vain puolet kyselyn vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että oman taloyhtiön isännöinnin osaaminen on riittävää energiatehokkuusasioista. Lähes kolmannes vastaajista ei osaa ottaa kantaa asiaan.
– Jos yhteensä noin puolet vastaajista ei osaa ottaa osaamisen tasoon kantaa tai ei pidä isännöinnin osaamista riittävänä, tilannetta voi pitää huolestuttavana. Näillä asioilla on merkittävä vaikutus asumiskustannuksiin, asumisviihtyvyyteen, ympäristöasioihin ja esimerkiksi taloyhtiön arvoon, Pylsy sanoo.
Noin 70 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa, jotta omassa taloyhtiössä ryhdyttäisiin toimenpiteisiin. Vastauksia tarkastellessa on huomioitava, että kysely tehtiin alkukesästä touko-kesäkuussa.
– On mahdollista, että huomattavasti suurempi joukko pitäisi energiatehokkuustoimia tämän hetken energian hinnoilla taloudellisesti kannattavina, Pylsy toteaa.
Vastaajista melkein puolet, lähes 45 prosenttia, kokee, ettei tiedä mistä ja miten energiatehokkuuden parantaminen pitäisi aloittaa tai että energia-asiat jäävät muiden pakollisten asioiden jalkoihin.
– Vastaajien kokemukset voivat osittain olla seurausta siitä, että ajatuksissa on heti isot remontit ja ettei arkisia asioita, kuten huoltotoimia, välttämättä mielletä riittävästi energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi. Valtaosa vastaajista ja heidän edustamistaan taloyhtiöistä on kuitenkin toiminut tavalla tai toisella energiankäytön tehostamiseksi, sillä 73 prosenttia kertoo, että taloyhtiössä on tehty viimeisen viiden vuoden aikana jokin tai joitakin toimenpiteitä energian- tai vedenkäytön vähentämiseksi, Pylsy sanoo.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 24.5.-9.6.2022. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi 2913 vastaajaa.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Uudessa Auriski-hankkeessa selvitettiin aurinkosähköjärjestelmien asennuksien turvallisuutta. Kahden viime vuoden kuluessa tehdyt asennukset osoittautuivat pelättyä paremmiksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin aiemmin teettämässä hankkeessa selvisi, että asennuksissa oli puutteita.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Tutkimuksessa kartoitettiin pientalojen aurinkosähköjärjestelmien vaatimustenmukaisuutta. Yksikään tutkituista järjestelmistä ei täyttänyt kokonaisuudessaan kaikkia sille asetettuja vaatimuksia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään