Suomen Vuokranantajat ry on julkaissut tavoitteensa kevään kuntavaaleihin. Järjestö peräänkuuluttaa lisää avoimuutta kuntien asuntopolitiikkaan ja asumisen nostamista kuntavaalikeskustelun keskeiseksi teemaksi. Huomion pitäisi kiinnittyä etenkin tehokkaampaan kaavoitukseen, normien purkuun ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Yksityiset vuokranantajat tulee ottaa paremmin mukaan kuntien asuntopolitiikan suunnitteluun, koska he edustavat vapaarahoitteisten vuokra-asuntomarkkinoiden suurinta toimijajoukkoa.
-Kuntien on laskettava talousarviossaan auki, kuinka paljon kunnan alueen ARA-vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan. Piilossa olevat tuet, kuten alennetut tonttien hinnat ja vuokrat, pitää saada näkyviin, jotta päätöksenteko on mahdollisimman läpinäkyvää, sanoo Suomen Vuokranantajien asiantuntija Tuomas Viljamaa.
-Kuntien vuokrataloyhtiöitä tarvitaan nykyjärjestelmässä tukemaan varsinkin kasvukeskusten asuntotuotantoa, mutta kunnan päätöksenteon avoimuuden kannalta päättäjillä pitäisi olla paremmin tiedossa mistä päätetään. Nyt näiden piilotukien määrää ei ole päättäjän käytettävissä. Valtion talousarviossa muun muassa asumisen verotuet ovat kirjattu auki. Miksi näin ei ole kuntien päätöksenteossa, kysyy Viljamaa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan tämä tukiasuntojen tulonsiirto on esimerkiksi Helsingissä samaa suuruusluokkaa kuin yleinen asumistuki, eli noin 150 miljoonaa euroa.
-Asumistuki ja tuettu vuokra-asunto ovat molemmat tulonsiirtoja, joten niitä on molempia syytä arvioida siitä näkökulmasta. Tuettu asuntotuotanto pitäisikin siirtää entistä enemmän erityisasumisen suuntaan, kuten opiskelija-asuntoihin, Viljamaa linjaa.
Kaupungistuminen vahvistuu ja ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin töihin. Kaupungistuminen pitää nähdä paremmin mahdollisuutena. Tämä on myös maaseudun etu pitkällä tähtäimellä ja luo työpaikkoja niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
-Kuntien asuntopolitiikassa pitäisi paremmin ottaa huomioon yksityiset vuokranantajat. Yksityiset vuokranantajat ovat vapaarahoitteisten vuokra-asuntomarkkinoiden suurin toimijajoukko, joten nämä vuokranantajat olisi kunnan elinvoimaisuuden kannalta otettava paremmin huomioon kuntien asuntopoliittisissa ohjelmissa, näkee Viljamaa.
-Joukkoliikenteeseen satsaaminen pitää yhdistää autopaikkanormien keventämiseen. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä on erityisesti kaupunkien kannalta tärkeää, koska autottomien asuntokuntien määrä tulee digitalisoituvassa yhteiskunnassa lisääntymään. Liikkuminen onkin syytä nähdä entistä enemmän palveluna. Tämä antaa myös mahdollisuuksia autopaikkojen vähentämiseen, Viljamaa sanoo.
Suomen Vuokranantajien kuntavaaliteemat löytyvät kokonaisuudessaan täältä.
Ennusteiden mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina vain murto-osassa Suomen kunnista. Muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä on ratkottavana asuntojen arvonpudotus, osakkaiden ikääntyminen ja kasvava korjausvelka. Osalla edessä häämöttää purkutuomio tai jopa konkurssi.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin vain osittain. Esimerkiksi suunnitelmien ajantasaisuus vaihtelee. Sään ääri-ilmiöiden riskit ovat paikallisia, joten varautumisenkin tulee olla paikallista.
Asuntokauppa saavuttaa kriisejä edeltäneen tasonsa ensi vuonna, ennustaa asuntoluototukseen erikoistunut Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hintojen odotetaan nousevan ja vanhojen osakeasuntojen tarjonnan kasvavan.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään