Maadoittamattomien pistorasioiden lisääminen vanhoihin rakennuksiin ei ole enää sallittua ensi vuoden alusta alkaen. Uudisrakennuksiin maadoittamattomia pistorasioita ei ole saanut asentaa enää vuoden 1997 jälkeen.
Määräys perustuu elokuussa julkaistavaan SFS 6000 -sähköturvallisuusstandardin päivitykseen. Suomessa kaikki enintään tuhannen voltin sähköasennukset tulee tehdä kyseisen standardin mukaisesti.
Suurin osa Suomessa käytössä olevista pistorasioista on jo suojamaadoitettuja eli niin sanottuja suko-pistorasioita, joiden sivuilla on metalliset maadoitusosat. Ennen 1990-lukua valmistuneissa kiinteistöissä on kuitenkin yhä käytössä paljon maadoittamattomia pistorasioita.
Ensi vuoden alusta alkaen vanhoihinkaan rakennuksiin ei saa asentaa enää uusia maadoittamattomia pistorasioita, mutta rikkoutuneen pistorasian tilalle saa asentaa entistä vastaavan pistorasian.
– Maadoittamattomat, nollaluokan peruseristetyt sähkölaitteet kannattaa kuitenkin uusia muiden remonttien yhteydessä, sillä ne eivät ole läheskään yhtä turvallisia kuin maadoitetut. Maadoittamattoman sähkölaitteen vikaantuessa voi syntyä sähköiskun vaara, mutta ehjässä laitteessa tätä vaaraa ei ole, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen johtaja Esa Tiainen sanoo. Tiainen toimii standardin ylläpidosta vastaavan Sesko ry:n komitean puheenjohtajana.
Sähköturvallisuusstandardiin lisättiin myös suositus sähköpaloja ehkäisevän valokaarivikasuojan käytöstä esimerkiksi puutaloissa ja nukkumatilojen pistorasioissa. Valokaarivikasuoja lisää paloturvallisuutta tilanteessa, jossa johdinliitos on päässyt jostain syystä löystymään.
Kiinteiden sähköasennusten teko, kuten pistorasioiden vaihtaminen ja asentaminen, on sähköturvallisuuslain mukaan sallittua ainoastaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) rekisteröimille toiminnanharjoittajille.
Jouluna kodin sähkönkulutus nousee huippuunsa, mikä voi johtaa ylikuormituksiin, sulakkeiden palamiseen tai jopa koko kodin sähköjen katkeamiseen. Riskejä voi kuitenkin pienentää kiinnittämällä huomiota sähkön käyttöön.
Latausasemien rakentaminen tai aurinkosähkön asentaminen on yhä useamman taloyhtiön suunnitelmissa. Vanhojen sähköjärjestelmien teho ja turvallisuus eivät välttämättä uudistuksiin taivu. Silloin on syytä miettiä sähköremonttia, sanoo STULin tekninen johtaja Esa Tiainen.
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Taloyhtiön toiminnan sujuvuuden kannalta tärkeä kysymys liittyy tiedon omistajuuteen. Kuka oikeasti hallitsee taloyhtiön asiakirjoja, sopimuksia ja kunnossapitoon liittyvää dataa? Vastaus tähän kysymykseen määrittää, kuinka haastavaa on esimerkiksi vaihtaa isännöitsijää.
SokoPro
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään