Rakennuskustannukset ovat Suomessa kymmeniä prosentteja korkeammat kuin Itävallassa. Suurimat erot maiden välillä näyttävät syntyvän toimintatavoista, rakentamiskulttuurista sekä käytetyistä teknisistä ratkaisuista. Palkka- tai hintataso eivät selitä suurta vaihtelua. Kustannusero on korjausrakentamisessa hieman pienempi kuin uudisrakentamisessa. Tiedot käyvät ilmi RAKLIn Kustannuserot Suomen ja Itävallan asuinkerrostalokohteissa – FIAT -klinikan tulosraportista.
RAKLI ja ympäristöministeriö selvittivät perusteellisten laskentojen kautta, millaisia kustannuseroja Suomen ja Itävallan välillä on. Hankkeessa vertailtiin kahta uudiskohdetta molemmissa maissa sekä analysoimalla toteutuneita kustannuksia, että muuntamalla Itävallan kohteet Helsingin vaatimustasoon. Erot olivat huikeat: toisen uudiskohteen rakentaminen suomalaisittain oli 35 ja toisen 77 prosenttia kalliimpaa kuin Itävallassa.
Korjausrakentamisen osalta vertailu tehtiin käyttämällä Epiqr©-menetelmää, joka määrittää korjaushinnan rakennuksen elementtien ja järjestelmien kunnon perusteella. Kustannuseroksi saatiin korjaushankkeissa noin viidennes.
Merkittäviä eroja rakennuskustannuksiin aiheuttavat työmaakäytännöt, kuten esimerkiksi käytettävän kaluston ja työmaakoppien määrä, sekä valittujen rakennusosien ja teknisten ratkaisujen hinta. Rakentamisen kokonaisprosessi on yksi rakentamisen kustannuksiin merkittävästi vaikuttava tekijä. Eroja löytyi muun muassa hankkeen eri osapuolten tehtävänkuvista ja vastuista. Helsingissä myös paikalliset, kansallisten rakentamismääräysten päälle tulevat vaatimukset nostavat hintaa.
– Selvitys osoitti, että meillä on tarvetta runsaammalle dialogille sekä prosessien ja hinnoittelun läpinäkyvyydelle osapuolten kesken. Itävallassa onnistutaan selvästi paremmin hankkeen palasten yhteensovittamisessa, korostaa erityisasiantuntija Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä. Hän toteaa myös, että säännöksistä viestimiseen olisi panostettava jatkossa enemmän.
– Yhteyden suunnitelmista työmaalle pitää olla vahvempi ja jokaisen on arvioitava omia tekemisen tapojaan kriittisesti, Nevalainen kehotti.
Klinikan loppuraportissa annetaan suosituksia siitä, miten asuntorakentamisen kustannuksia voitaisiin Suomessa karsia. Esimerkiksi prosesseja tehostavan ja virtaviivaistavan lean-ajattelun käyttöä suositellaan. Lisäksi tulee parantaa ymmärrystä eritasoisten määräysten ja vaatimusten kustannusvaikutuksista sekä siitä, millaisia tilaratkaisuja esimerkiksi yhteistilojen osalta asukkaat todella arvostavat ja haluavat. Syy-seuraus-suhteet toteutustapojen ja hinnan välillä eivät ole yksiselitteisiä: Itävallassa esimerkiksi suositaan paikalla rakentamista suomalaisen elementtirakentamisen sijaan, mutta silti rakentaminen on halvempaa.
Hinnoitteluun kaivataan lisää avoimuutta ja määrälaskentaan tarkkuutta. Työmaapalveluiden osalta tulee mitoitusta arvioida kriittisesti todellisen tarpeen näkökulmasta. Keskustelua pitää käydä myös siitä, kenen mikäkin tehtävä on järkevintä hoitaa, jotta rakentamisprosessi etenee mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti.
– Kansainvälinen vertailu tarjoaa erinomaisen pohjan omien tekemisen tapojemme tarkastelulle sekä kustannusrakenteen läpinäkyvyyden lisäämiselle. Itävaltalaiskohteet ovat hyvä osoitus siitä, ettei edullisempi rakentaminen ole synonyymi huonommalle laadulle, painottaa toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen RAKLIsta.
Rakennustuotanto mataa historiallisen alhaisella tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen, arvioi Rakennusteollisuus RT. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa.
Asuntomarkkinoilla ei näy nopeaa nousua tänäkään vuonna, käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteesta. Ennusteen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat tänä vuonna yhden prosentin. Hintojen laskua selittää heikko taloustilanne ja runsas asuntotarjonta.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo 3,5 vuoden ajan ja laskevat edelleen. Hintakäänne näyttää siirtyvän vasta kuluvan vuoden loppupuolelle, arvioi Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan.
Nopea nettiyhteys on entistä useamman suomalaisen saatavilla, sillä teleyritykset ovat viime vuosina investoineet ahkerasti kiinteään laajakaistaverkkoon. Tämä on tarkoittanut erityisesti valokuituyhteyksien rakentamista. Harvaan asutuilla alueilla nopea yhteys on kuitenkin edelleen vain haave.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään