Betonin laatuongelmiin ei yksittäistä syytä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on selvittänyt työmailla todettuja betoniin liittyviä laatuongelmia. Tapausten välillä ei ole tähän mennessä löydetty sellaista yhtenevää tekijää, joka selittäisi betonin laatuongelmat. Tukesin sivuilla tiedote .

Näytteitä on edelleen tutkittavana ja tulosten myötä arviot ongelmista tulevat tarkentumaan.  Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle laadunvarmistuksen tehostamista ja menetelmien kehittämistä vaativissa rakennuskohteissa.

Tukesin tähänastisten selvitysten perusteella ongelmat liittyvät pääosin pakkasen ja suolarasituksen kestävään p-lukubetoniin. Yksittäisiä ilmoituksia on saatu myös muiden betonilaatujen poikkeuksellisen hitaasta kuivumisesta. Betonin tiheydet ovat olleet alhaisia, ja betonin puristuslujuudet ovat jääneet selvästi alle tavoitelluista lujuuksista.

Kun betonissa käytettävä sementtilaatu on ongelmien havaitsemisen jälkeen vaihdettu toiseen tai betonin reseptiä on muutettu lisäämällä sementin osuutta, on betoni sitoutunut normaalisti ja se on saavuttanut tavoitelujuuden.  Seosainesuhteen merkitystä erityisesti sementin osalta tulisi edelleen tutkia.

Laajempia varmistuksia ja uusia menetelmiä laadun tarkkailuun

Isoimmat ongelmat näyttävät tällä hetkellä liittyvän p-lukubetoniin. Tukes ja rakennusalan toimijat tulevat jatkamaan ongelman ratkaisemista erilaisin tutkimuksin ja selvityksin.

Tukes suosittelee rakennusteollisuudelle, että käytettäessä betonia vaativissa kohteissa, otettaisiin käyttöön laajempia laadunvarmistustoimenpiteitä, joilla varmistetaan suunnitellun lujuuden toteutuminen. Todetuista poikkeamista valmisbetonin laadussa tulee tehdä ilmoitus Tukesiin.

Tukesissa on vuoden 2016 loppupuolella käynnistynyt rakennustuotteiden laajamittainen testausohjelma. Ohjelmassa testataan tuotteita yli kahdessakymmenessä eri kategoriassa. Testaukset saadaan tehtyä vuoden 2017 aikana. Testausohjelmassa tullaan huomioimaan myös betonin laatuun liittyvät ongelmat testaamalla valmistukseen liittyviä yksittäisiä tuotteita. Lisäksi Tukes kehittää valmisbetonin laaduntarkkailukäytäntöjä yhteistyössä betoniteollisuuden kanssa.

Tukes myös haastaa betoniteollisuuden sekä oppilaitokset kehittämään uudenlaisia mittausmenetelmiä tai esimerkiksi erilaisia betonimassan sekaan heitettäviä älykkäitä ilmaisimia, joilla voitaisiin luotettavasti, toistettavasti ja nopeasti sekä mahdollisimman reaaliaikaisesti seurata betonin lujuuden kehitystä.

Tukesin selvitysten havaintoja

betoninäytteiden lujuusmittaustuloksissa on ollut eroja betoninvalmistajan laadunvarmistusnäytteiden sekä valun jälkeen otettujen näytteiden välillä

1. betonin valmistus on tutkituissa kohteissa optimoitu lähelle tavoitelujuutta. Tällainen käytäntö voi olla riski, koska varmuuskerrointa (toleranssia) ei käytännössä ole, jos työmaaolosuhteissa jokin menee pieleen
2. betonivalmistajan ja tilaajan välisissä sopimuksissa ei ole määritetty riittävällä tarkkuudella eri osapuolten vastuita ja esimerkiksi laadunvarmistusmenettelyjä
3. betoninvalmistaja ei ole antanut erityisiä ohjeita betonin valun aikaiselle käsittelylle ja jälkihoidolle; on oletettu, että noudatetaan alan ohjeistuksia
4. betonivalmistajan asiantuntemusta ei ole hyödynnetty valukohteiden toteutuksen suunnittelussa
5. betonin sisältämä ilmamäärä on ollut yhdessä tapauksessa poikkeuksellisen suuri, jopa yli kaksinkertainen
6. betonivalun työmenetelmissä sekä betonin jälkihoidossa on tapahtunut poikkeamia
7. betonivalmistajan laadunvarmistustoiminnoissa ei ole todettu puutteita.

Selvityksessä todettuja epävarmuustekijöitä

*Ilmamäärän mittaustuloksien luotettavuus ja toistettavuus on joissain tapauksissa herättänyt epäilyjä

*Puutteet työmenetelmissä ovat mahdollisia (inhimillinen tekijä, ohjeistus, valvonta)

*Betoninäytteiden lujuusmittauksissa on ollut eroja eri akkreditoitujen laboratorioiden välillä

*Lisäaineiden ja niiden yhdistelmien vaikutuksesta betonin ominaisuuksiin on toisistaan poikkeavia näkemyksiä.

*Joidenkin betonivalmistajien mukaan lisäaineet eivät ole ongelma, on vain ymmärrettävä niiden käyttäytyminen.

*Eräiden asiantuntijoiden mukaan taas lisäaineiden erityisesti notkistimien ja huokostimien yhteensopimattomuus on riskitekijä.