Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) esittää, että väestönsuojien kunnosta vastaavien kiinteistönomistajien tulisi nimetä erillinen henkilö, joka huolehtii väestönsuojien huollosta ja tarkastuksista vuosittain.
SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta toteaa Ylelle, että nykyinen lainsäädäntö ei suojanhoitajan nimeämistä edellytä.
Poudan mukaan väestönsuojan hoitajat ohjaisivat ja johtaisivat toimia myös käyttöönotto- ja suojautumistilanteessa, ellei kiinteistössä ole toisin sovittu.
Uudenmaan Pelastusliiton turvallisuusasiantuntija Miia Savilampi toteaa puolestaan Ylelle, että Suomen tilannetta on tältä osin luonnehdittu jopa villiksi länneksi.
Kansalaisten olisi hyvä osata toimia erilaisissa häiriötilanteissa: näitä ovat esimerkiksi pitkäkestoiset sähkökatkot, suuret onnettomuudet tai saastunut vesi.
– Toimintavalmius tällaisiin tilanteisiin tulisi olla. Näitä asioita tulisi myös käydä läpi taloyhtiöissä ja työpaikoilla aika ajoin, Savilampi summaa.
Väestönsuojelun erityisasiantuntija Ira Pasi kertoo Ylen artikkelissa, että esitetty suojanhoitajan tehtävä ei suinkaan olisi kenellekään ylivoimainen. Suojanhoitajille tarjottaisiin koulutusta alueellisten pelastusliittojen toimesta eri puolilla maata.
Pasi korostaa, että liiton antamalla koulutuksella taloyhtiö tai kiinteistön omistava yritys voi hyvin itse huolehtia vastuullaan olevan tilan kunnon seurannasta. Halutessaan homman voi myös ulkoistaa esimerkiksi alan yritysten hoidettavaksi.
Ira Pasin mukaan yleisimmät väestönsuojissa esiintyneet puutteet ovat olleet tiivisteiden hapertuminen ja ilmanvaihtoventtiilien heikentynyt kunto.
– Tarvikkeetkin ovat saattaneet vanhentua. Esimerkiksi joditabletit ja paristot pitäisi muistaa uusia aika ajoin. Sen sijaan väestönsuojien rakenteet, kuten betoni ja teräs, kestävät yleisesti ottaen ajan hammasta hyvin.
Vuosihuollossa tulisi tarkistaa erityisesti tiivisteiden kunto, oven toiminta ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet sekä venttiilit. Väestönsuojan huolto- ja käyttöopas olisi niin ikään hyvä tulostaa kaikkien luettavaksi.
Suomen väestönsuojista peräti 85 prosenttia on rakennettu asuin- ja liikekiinteistöjen yhteyteen. Kaupungeissa on myös yleisiä väestönsuojia.
Väestönsuojat antavat pääasiassa turvaa räjähdys-, sirpale- ja painevaikutuksia vastaan. Uudemmat väestönsuojat suojaavat hyvin myös myrkyllisiltä taistelukaasuilta ja säteilyltä.
Vastuu väestönsuojan ja sen välineistön kunnossapidosta on rakennuksen omistajalla eli taloyhtiöllä. As Oy Euran Kotipiha on 18 asunnon rivitaloyhtiö, jossa kiinteistön kunnosta pidetään hyvää huolta. Kunnossapitoon kuuluvat myös väestönsuojan säännölliset tarkastukset.
Talven juhlakauteen liittyy erityisesti ikääntyneillä ja yksin asuvilla tapaturmariskejä, joihin kannattaa varautua yhdessä läheisten kanssa jo etukäteen. Jouluvalmistelujakaan ei kannata tehdä yksin, vaan pyytää läheiset tai naapurit auttamaan.
Huoneistojen yhdistäminen tai jakaminen sisältää monia hallinnollisia vaiheita. Osakkaalta se vaatii tarkkaa perehtymistä yhtiöjärjestykseen, osakehuoneistorekisteriin ja rakennuslupakäytäntöihin.
Tilaajille
Väestönsuojan hätäpoistumisreitti on usein maanalainen käytävä, joka johtaa luukkuun tai muurattuun rikottavaan aukkoon. Kaikissa kiinteistöissä ei tiedetä reitin sijaintia tai edes sen olemassaoloa. Hätäpoistumisreitti on syytä pitää kunnossa tarpeen varalta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään