Säästä sähköä ja säädä termostaatit oikein

Talven ja pakkasten alettua Etelä-Suomessakin on hyvä huomioida termostaattien oikea asetus. Säädöt saadaan parhaiten kohdalleen sitten, kun varsinainen lämmityskausi on alkanut ja jo jonkin aikaa kestänyt. Suorissa sähkölämmitysjärjestelmissä ei säätötarpeita juurikaan ole, mutta aina on hyvä tarkistaa, etteivät termostaattien säädöt ole siivouksesta tai muista toimenpiteistä johtuen muuttuneet.

Mukavuuslattialämmitykset, joita on viime aikoina asennettu enenevästi mm. kerros- ja rivitalojen märkätilojen lattioihin, ovat huomionarvoisia. Ne eivät ole näissä tapauksissa yleensä rakennuksen päälämmitysmuotona ja siksi niiden oikea säätö voi helposti unohtua.

– Kun tilanne on kuitenkin se, että mitään muita asumismukavuutta lisääviä kustannustehokkaita ratkaisuja ei märkätiloihin ole tarjolla, niihin asennettujen sähköisten lattialämmitysten käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Virheellisellä käytöllä ne voivat saada aikaan melkoisesti turhaa kulutusta, mutta oikein säädettynä ja käytettynä äskettäin mediassakin esillä ollut 1 700 kWh vuosikulutus (ks. YLE:n uutinen)  saadaan putoamaan 500 kWh:iin, jopa sen alle. Onneksi nykypäivänä jokainen voi niin halutessaan seurata sähkön kulutustaan tuntitason tietona ja siten nopeasti havaita esim. tällaisen termostaatin tahattoman asetusarvon muutoksen ja siitä seuraavan sähkön kulutuksen lisääntymisen, tietää Sähkötreffit-palvelun asiantuntija Arto Saastamoinen.

Toisen ja itse asiassa usein paljon suuremman ongelman muodostavat ne tilat, joiden lämmitystä ei saada riittävälle tasolle ilman pistotulppaliitäntäisiä sähköllä toimivia lisälämmittimiä. Useimmiten kyseessä ovat rakennukset, joiden lämmitys on toteutettu muulla kuin suoralla sähkölämmityksellä tai tilat ovat käytössä, joka poikkeuksellisesti edellyttää niiden lämmittämistä.

Lisälämmittimet on usein varastoitu kesäajaksi paikkaan tai tavalla, jossa termostaatin asetusarvo voi muuttua ja siksi on hyvä tarkistaa termostaattiasetus ennen lämmittimen käyttöön ottoa. Lisälämmitin saattaa joskus kylmien säiden jälkeen unohtua päälle, vaikka sitä ei enää tarvittaisikaan ja siitä tietysti syntyy turhia kuluja.

Saastamoinen muistuttaa, että termostaatin säätö on tarkkuuslaji.

– Millimetrin siirto suuntaan tai toiseen voi vaikuttaa jo monta astetta. Tässä mielessä uudet elektroniset termostaatit, joissa asetusarvo näytetään numeronäytöllä digitaalisesti, ovat parhaita. Vanha termostaatti kannattaa usein vaihtaakin uuteen, jolloin säädettävyys ja säädön tarkkuus muuttuvat oleellisesti paremmaksi. Lattialämmitystermostaattien säädössä ei tule myöskään kiirehtiä. Kun säädetään vaikkapa 0,5 °C suuntaan tai toiseen, on syytä odotella lämmityksen tasaantumista 1 – 2 vrk ennen uudelleen säätöä.

Jos termostaatissa on mahdollisuus ajastuksella toimivaan lämpötilan pudotukseen, se kannattaa hyödyntää aina kun vain on mahdollista. Sillä voi parhaassa tapauksessa säästää vielä kymmeniä prosentteja kokonaiskulutuksesta. 1 700 KWh:n kulutus saadaan laskemaan 400 kWh:iin vuodessa eli vajaaseen ¼ alkuperäisestä tilanteesta.

Kun myönteisinä asioina otetaan huomioon asumismukavuuden parantuminen, tilojen nopeampi kuivuminen ja homevaurioiden estäminen, aiheutuneita lisäkustannuksia voidaan pitää varsin maltillisina vuosikustannuksen jäädessä 50 euron tuntumaan.