GreenEnergy Finland Oy (GEF) on voittanut tarjouskilpailun, joka koskee Suomen suurinta valtakunnallista aurinkovoimaloiden yhteishankintaa. Tilaus kattaa tällä hetkellä 82 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 1,2 MWp. Mukana on tässä vaiheessa 36 kuntaa ja kuntatoimijaa. Uudet organisaatiot voivat sitoutua sopimukseen koko nelivuotisen puitesopimuskauden ajan.
Suurimmista kaupungeista sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa Helsinki, Tampere, Oulu ja Seinäjoki. Voimaloita asennetaan kuntien omistamien kiinteistöjen kuten koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten ja kaupungintalojen katoille. Helsingissä paneelit asennetaan muun muassa Finlandia-talon katolle ja Tampereella Tampere-taloon. Tilattujen voimaloiden asennukset tehdään ennen kesää 2017.
”Määrä on jo tässä vaiheessa melko iso, kun sitä vertaa koko Suomen noin 30 MWp aurinkovoimalakapasiteettiin. Lisäksi hankinta voi hyvinkin kasvaa jopa useaan megawattiin puitesopimuksen neljän vuoden aikana”, iloitsee projektin käynnistänyt suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta.
Toimittajan valinnassa tärkeitä kriteerejä olivat toimituskyky ja -varmuus, kokemus aurinkosähkövoimaloiden toimittamisesta sekä tarjottujen ratkaisujen kustannustehokkuus. Toimittajalta edellytettiin kykyä toimittaa erikokoiset voimalakokonaisuudet ympäri Suomen käyttövalmiiksi asennettuina.
”Aurinkopaneelit yhteishankintana on uudenlainen avaus ja tuo merkittäviä säästöjä kunnille. Hanke on mittava, ja tarjouskilpailussa valitulla yrityksellä GreenEnergy Finlandilla riittävä kokemus ja taloudelliset edellytykset toteuttaa se laadukkaasti”, sanoo hankinta-asiantuntija Antti Tuukkanen KL-Kuntahankinnat Oy:stä.
Laitteet ja niiden toiminta ovat kuukausiveloitusmallissa laitetoimittajan vastuulla 12 vuoden takaisinmaksuajan ajan. Kuukausiveloitus tekee sijoituksesta kunnan kannalta riskittömän myös siinä tapauksessa, että laitetoimittaja jostain syystä ajautuisi taloudellisiin vaikeuksiin.
Kuntien ei välttämättä tarvitse tehdä kertainvestointia aurinkovoimalaan, vaan ne voivat rahoittaa hankinnan kuukausiveloituksella. Tällöin voimala on laskennallisesti kutakuinkin kustannusneutraali 12 vuoden ajan, sillä kuukausiveloituksen kustannukset tulevat takaisin säästönä sähkölaskussa. 12 vuoden takaisinmaksuajan jälkeen voimala tuottaa lähes ilmaista sähköä elinkaarensa loppuun asti.
”Hinnat ovat tilaajille erittäin kilpailukykyiset ja hankinta puitesopimuksen kautta hyvin helppoa. Lisäksi kuukausiveloitus tarjoaa mahdollisuuden tehdä hankinta välittömästi ilman investointibudjettia ja käyttömenojen osalta kustannusneutraalisti. En näe mitään syytä, mikseivät kaikki Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yritykset ja seurakunnat lähtisi hankkimaan haluamiaan aurinkovoimaloita tämän sopimuksen kautta”, Tainio kannustaa.
Yhteishankintaan voi liittyä koko neljäksi vuodeksi tai vaikka vain yhden voimalan hankinnan ajaksi.
Sitoumus aurinkopaneelien yhteishankintaan liittymiseksi:
Edelläkävijäasiakkaiden osalta hankinta etenee siten, että toimittaja alkaa sopia asiakkaiden kanssa toimitusaikatauluja. Asennuksissa etusijalla ovat ne, jotka investoivat omalla rahalla ja joilla rahat on varattu tämän vuoden budjettiin. Kaikki ensimmäisen vaiheen voimalat tullaan asentamaan ensi kesään mennessä.
Suomen Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on ensi vuoden toukokuusta alkaen nimitetty OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle ensi vuoden syyskuussa.
Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Vuoden taloyhtiöteoksi on puolestaan valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen.
Kesäkuun Suomen Kiinteistölehti vieraili hämeenlinnalaisessa taloyhtiössä, jossa tehtiin kattoremontti. Kerromme myös märkätilojen kunnossapidosta, pienen taloyhtiön isännöinnistä ja taloushallinnosta sekä annamme vinkkejä, kuinka taloyhtiö voi välttää viemärien tukkeutumisen.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään