Helsingin yliopiston väitöstutkimus paljastaa, että poliittisessa osallistumisessa yksilöt perustelevat vaatimuksiaan usein vetoamalla suoraan omaan etuun.
VTM, FM Veikko Erannin sosiologian alan väitöskirjassa tutkittiin niin sanotuissa nimby-kiistoissa (not in my backyard = ei minun takapihalleni) sitä, miten rakentamista vastustavat asukkaat perustelivat mielipiteitään. Aineistona käytettiin satoja helsinkiläisten kaupunkisuunnitteluvirastolle lähettämiä kaavoitusta koskevia kommenttikirjeitä, joista valtaosa suhtautui muutokseen kielteisesti.
Penseyttään perusteli yhteisellä hyvällä 73 prosenttia palautteista, mutta myös oman edun ajaminen mainittiin vastustamisen syyksi 46 prosentissa tapauksista. Tarkemmat tulokset julkaistaan arvostetussa brittiläisessä The Sociological Review -tiedejulkaisussa.
– Paikallisissa kiistoissa kaavamuutoksia vastustetaan usein vain sanomalla, että en halua tätä tähän. Kaupunkilaisten mielestä siis myös tällaisen osallistumisen pitäisi olla vaikuttavaa, Eranti sanoo.
Kaavoitukseen osallistuminen on tutkijan mukaan helppo tapa yrittää vaikuttaa oman lähiympäristönsä kehitykseen ja muutokseen.
– Paikallisissa nimby-kiistoissa on usein kyse oman edun ja yhteisen hyvän yhteensovittamisen vaikeudesta: monet asukkaat tunnustavat tarpeen rakentaa kaupunkiin lisää asuntoja, mutta nämä asunnot pitäisi mielellään rakentaa jonnekin muualle, Eranti kertoo.
Erannin väitöskirja etsii poliittisen osallistumisen nykytapoja. Väitöskirjassa keskitytään paikalliseen kiistoihin tilasta eli nimby-kiistoihin sekä sosiaalisen median käyttämiseen politiikassa.
Älä jää muilta saamasi tiedon varaan, vaan perehdy asioihin itse ja luota omaan tekemiseesi. Tämän asian on oman hallitustyönsä aikana oppinut Vuoden 2026 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittu forssalainen Laura Leiviskä.
Oma asunto on suomalaisten mielestä edelleen hyvä sijoitus, kertoo Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn tutkimus. Asuntolainaa pidetään kuitenkin aiempaa suurempana taloudellisena riskinä ja asumiskustannusten nousu huolettaa.
Oman toimen ohessa toimivan eli oto-isännöitsijän olisi hyvä olla oppimis- ja tiedonhaluinen toimija, joka tunnistaa oman osaamisensa rajat ja hakee tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua. Tärkeintä on, että hänellä on riittävästi aikaa isännöitsijän töiden hoitamiseen.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään