Yhtiöön tuli laajakaista ja vesimittarit – maksaako vuokralainen?

Taloyhtiöissä siirrytään vähitellen mittarilukemiin perustuvaan vesimaksulaskutukseen. Samalla yhteiskuntamme edellyttää nopeita internet-yhteyksiä, joten yhä useampi taloyhtiö on ottanut käyttöönsä laajakaistan.

Vuokranantaja ei välttämättä ole osannut ennakoida tällaisten maksujen käyttöönottoa vuokrasopimusta tehdessään. Voidaanko vuokralainen kuitenkin velvoittaa laskut maksamaan?

Käyttöönotosta päättäminen

Yhtiökokouksen enemmistö voi päättää uudistuksesta, mikäli rakennuksen käyttämiseen liittyvän hyödykkeen vastikerahoitteinen yhteishankinta on tavanmukaista. Tällaisiksi hyödykkeiksi on lain esitöissä todettu esimerkiksi käyttövesi, tietoliikenneyhteyslaitteet ja tietyt operaattoripalvelut. Käsitys siitä, mikä on ”tavanmukaista”, muuttuu alati. On kuitenkin selvää, että nykypäivänä laajakaistan vastikerahoitteinen yhteishankinta on tavanmukaista. Yhtiökokous voi siis päättää laajakaistapalvelun yhteishankinnasta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

On yleistä, että esimerkiksi putkiremontin yhteydessä yhtiöön asennetaan huoneistokohtaiset vesimittarit. Tämän jälkeen vesimaksua ei peritäkään enää esimerkiksi henkilöluvun mukaan, vaan veden laskutus perustuu todelliseen kulutukseen. Aivan kuten laajakaistapalvelusta, myös vesimittarilukemaan perustuvaan vesimaksuvelvollisuuteen siirtymisestä voidaan päättää yhtiökokouksessa normaalilla enemmistöpäätöksellä.

Kun yhtiökokous on päättänyt laajakaistapalvelun yhteishankinnasta tai vesimittareiden asentamisesta, huomaa vuokranantaja maksuvelvollisuutensa yhtiötä kohtaan kasvavan. Laajakaistaoperaattori veloittaa saman summan joka huoneistolta. Vesimaksukaan ei olekaan enää 20 euroa kuukaudessa, vaan omasta kotikylpylästään nauttiva vuokralainen kuluttaakin todellisuudessa vettä 100 euron edestä. Voisikohan maksut siirtää suoraan vuokralaisen maksettaviksi?

Ennakoi vuokrasopimuksessa

Jälleen kerran olennaisessa roolissa on vuokrasopimus ja sen ehdot. Lähtökohtana on sopimuksen sitovuuden periaate. Jos vuokrasopimuksessa on sovittu, että vesimaksu on henkilöä kohti 20 euroa kuukaudessa, ei tätä sopimusehtoa voi yksipuolisesti muuttaa. Vuokralaisella on oikeus luottaa siihen, että hänen asumiskustannuksena pysyvät vuokrasopimuksen mukaisina. Todellisen kulutuksen ja sovitun vesimaksun erotus jää siten vuokranantajan maksettavaksi.

Vuokrasopimuksessa kannattaakin varautua siihen, että yhtiössä saatetaan ottaa myöhemmin käyttöön vesimittarit tai että yhtiössä aletaan periä jotakin sellaista maksua, jollaista ei peritä vielä vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä.

Vesimaksun osalta vuokrasopimukseen voi ottaa esimerkiksi seuraavan ehdon: ”Vesimaksu 20 euroa/hlö/kk. Vesimaksut ja muut taloyhtiön maksut nousevat tai alenevat vuosittain taloyhtiön yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. Mikäli yhtiössä otetaan käyttöön vesimittarit, määräytyy vesimaksu kulutuksen mukaisesti.” Laajakaistamaksuun voi varautua esimerkiksi seuraavalla vuokrasopimusehdolla: ”Mikäli taloyhtiössä otetaan yhteishankintana käyttöön laajakaista, on vuokranantajalla oikeus periä huoneistokohtainen kuukausittainen maksuosuus vuokralaiselta.”

Sopiminen

Vuokralaisella on siis oikeus olettaa, että hän voi käyttää vettä vuokrasopimuksessa sovitulla hinnalla. Vaikka maksujen muuttumiseen ei olisikaan vuokrasopimuksessa varauduttu, on asia yleensä sovittavissa vuokralaisen kanssa. Vuokrasopimukseen voidaan lisätä yhteisymmärryksessä esimerkiksi seuraava ehto: ”Vesi kulutuksen mukaan. Vuokranantaja lähettää tasauslaskun vuokralaiselle kaksi kertaa vuodessa, josta käy ilmi todellinen kulutus sekä kuinka paljon vuokralainen on velvollinen maksamaan tasausta tai oikeutettu saamaan hyvitystä. Ennakkomaksu 15 euroa/kk.”

Sen sijaan laajakaistamaksun osalta voitaneen asiaa tarkastella hieman eri kannalta. Jos vuokralainen tosiasiassa alkaa käyttää laajakaistaa, olisi nähdäkseni perusteltua, että hänen tulisi myös alkaa maksamaan ”korvausta” laajakaistan käyttämisestä. Vuokralainenhan on saanut käyttöönsä edun, jota ei alkuperäisessä vuokrasopimuksessa ole hänelle luvattu. Usein laajakaistamaksulla ei kuitenkaan ole sen pienuuden vuoksi juurikaan merkitystä. Jos vuokralainen ei suostu maksua suosiolla maksamaan, voidaan maksu ujuttaa vuokraan seuraavan vuokrankorotuksen yhteydessä, mikäli vuokrankorotusehto tämän sallii. Viimeistään tilanne korjaantuu vuokralaisen vaihtuessa sisällyttämällä uuteen vuokrasopimukseen laajakaistamaksu.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

kahden gigan

8.11.2024

Kaupallinen yhteistyö

DNA:n kaapelikodeissa surffaillaan kahden gigan nopeuksilla

Pätkivä ja hidasteleva netti on yksi suurimmista nettiyhteyksiin liittyvistä ärsytyksen aiheista. DNA toi keväällä 2024 kotitalouksille tarjolle huippunopean kahden gigabitin liittymän kiinteässä laajakaistaverkossa, kaapelilaajakaistassa ja Ethernet-teknologiassa.

DNA

28.2.2025

Vakuutusyhtiö: Puulämmittämisen riskit korostuvat pakkasilla

Puulla lämmittäminen on muita lämmitysjärjestelmiä alttiimpi aiheuttamaan palovahinkoja. Pakkaskaudella syttyneiden tulipalojen syy on useimmiten varomaton tulenkäsittely ja inhimilliset virheet. Tulisijaa ei saisi lämmittää liikaa eikä jättää palamaan vartioimatta.

monimuotoisuus vuokralaisen valinnassa

4.12.2024

Vuokranantaja, huomioi monimuotoisuus vuokralaisen valinnassa

Tulevaisuuden vuokralaiset ovat aiempaa monimuotoisempi ryhmä. Suomessa on jo yli puoli miljoonaa vieraskielistä asukasta. Vuokranantajalle monimuotoisuuden huomioiminen konkreettisin teoin voi olla tulevaisuuden vuokramarkkinoilla ratkaiseva tekijä ja kilpailuetu.

Tilaajille

tyhjät vuokra-asunnot

20.12.2024

Järjestöt: Lakiesitys ei tarjoa keinoja puuttua asumishäiriöihin

Asumishäiriöiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Alan järjestöt ovat vaatineet huoneenvuokralakiin säännöstä, joka antaisi vuokranantajille mahdollisuuden puuttua vakaviin asumishäiriöihin. Uusi lakiesitys ei kuitenkaan sisällä tätä muutosta, toteavat Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Vuokranantajat, Rakli ja Vuokralaiset ry kannanotossaan.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti