Vuoden Kivenpyörittäjä on Gretel Hemgård

Gretel Hemgårdille myönnettiin vuoden 2016 Kivenpyörittäjä-palkinto tunnustuksena erittäin monipuolisesta maisema-arkkitehdin urasta. Hemgård on Suomen maisema-arkkitehtiliiton kunniajäsen.

– Ilmastonmuutoksen myötä myös maisema-arkkitehtuurissa tulee laajemmin ymmärtää luonnon olosuhteita niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Esimerkiksi hulevesien hallinta vaatii eri alojen suunnittelijoiden yhteistyötä, jotta tarvittavia maa-alueita saadaan tähän tarkoitukseen, toteaa maisema-arkkitehti Gretel Hemgård.

Kivenpyörittäjä on valittu vuodesta 2001. Valinnan tekee Rudus Oy. Kivenpyörittäjän valinnalla halutaan tuoda esiin ammattitaitoista ja laadukasta ympäristörakentamista.

Vuonna 1982 perustettu Maisemasuunnittelu Hemgård on erikoistunut historiallisiin ympäristöihin, mutta on pääasiassa suunnitellut uusia alueita.

– Maisemassa on aina tarina. Mitä enemmän se pystyy kertomaan menneistä ajoista, sitä enemmän se kiinnostaa minua ja toisaalta sitä vaativampaa ja inspiroivampaa on myös luoda uutta kertomusta, Gretel Hemgård kertoo.

– Puiston tai puutarhan suunnittelua ei voi aloittaa valkoiselta paperilta, vaan se on aina kiinni ympäröivissä rakennuksissa ja luonnossa.

Hyvät oivallukset ilahduttavat

Gretel Hemgård sanoo ilahtuvansa siitä, jos hänen toimistonsa tekemä suunnitelma on oikein toteutettu ja ympäristöstä pidetään huolta sen valmistumisen jälkeen. Näin ei aina ole.

– Muuten kuljen kaupungeissa katsellen ympärilleni ja yrittäen ymmärtää, miten johonkin ratkaisuun on päädytty. Viisaat valinnat ja yllättävät oivallukset ovat aina hyvästä ja puhuttelevat. Ihmisen pitäisi voida olla ylpeä siitä ympäristöstä, jossa hän asuu, Gretel Hemgård pohtii.

Sen sijaan häntä surettaa virheratkaisut, kun suunnitelmissa ei ole otettu huomioon esimerkiksi ilmansuuntia tai osattu arvioida etukäteen ihmisten mieltymyksiä.

– Helsingin Kaapelitehtaan tarina oli hieno ja kaupunki antoi rakennukset kulttuurin käyttöön. Mutta talon toiminnot eivät näy mitenkään ulospäin. Merenranta on varattu pysäköinnille eikä rakennuksen kulttuuri tai ison ravintolan olemassaolo näy parhaan merimaiseman rannassa.

– Muissa maissa kaupunkisuunnittelun onnistuminen mitataan sillä, miten kaupunkilaiset ottavat julkisen tilan käyttöönsä. Toinen tärkeä onnistumisen mitta on innovatiivisuus maisema-arkkitehtuurissa. Sitä kaipaan Suomen pääkaupungin puistoissa ja aukioilla edelleen lisää.

Resursseja tarvitaan lisää

Gretel Hemgårdia huolestuttaa Helsingin tuleva yleiskaava.

– Kaupunkirakenteen tiivistämisessä on jäämässä liian vähälle huomiolle viheralueiden merkitys virkistäytymiseen, luonnon monimuotoisuuteen, vesienhallintaan ja resilienssiin eli viheralueiden joustokykyyn erilaisissa muutoksissa.

Gretel Hemgårdin mukaan suomalaisessa maisema-arkkitehtuurissa on aina ollut liian vähän resursseja niin koulutuksessa kuin suunnittelussa ja toteutuksessa kentällä.

– Ja nyt leikkaukset kohdistuvat sinne, missä on jo muutenkin tiukkaa. Maisema-arkkitehtuurin saralla on paljon tehtävää, mutta tarvitaan koulutusta ja varsinkin tutkimusta.

Hemgård muistuttaa, että Suomessa on aivan liian vähän maisema-arkkitehtejä.

– Meillä valmistuu vuosittain vain 10–15 maisema-arkkitehtiä. Ruotsissa vastaava määrä on kymmenkertainen eikä sielläkään ole tällä alalla työttömyyttä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.2.2022

Kuinka usein julkisivuja pitää huoltaa?

Julkisivujen ja niihin liittyvien liitosten huolto kuuluu osana normaaliin kiinteistönpitoon, joka tulee ohjeistaa rakennuksen huoltokirjassa. Huollon tarve riippuu oleellisesti käytetyistä rakenneratkaisuista sekä erityisesti julkisivujen saamasta säärasituksesta. Rannikolla ja eteläjulkisivuilla auringonpaisteen ja viistosateen aiheuttama rasitus on suurinta koko Suomessa, joten eteläjulkisivuja pitää myös huoltaa useammin kuin suojaisempia pohjoisjulkisivuja.

aurinkovoimala

23.5.2022

Hietalahden Puistikossa otetaan kaikki aurinkosähkö hyötykäyttöön

Asunto-osakeyhtiö Hietalahden Puistikossa tehtiin linjasaneerauksen yhteydessä energiaremontti, jonka loppuvaiheessa rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit. Hyvityslaskennan ansiosta aurinkovoimalasta voitiin tehdä ajateltuakin suurempi.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

7.4.2022

OP: Mökkilainojen kysyntä yhä korkealla – myrskyjen aiheuttamat vahingot lisääntyneet viime vuosina

Koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna mökkilainan suosio on edelleen korkealla, sillä vapaa-ajan asuntojen lainoja on haettu kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 13 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Viime vuoden huippulukemiin verrattuna vapaa-ajan asuntojen ostoon ja rakentamiseen haettujen lainojen määrä kuitenkin laski alkuvuonna lähes kolmanneksella. – Viime vuoden ensimmäisinä kuukausina vapaa-ajan asuntoihin haettujen lainahakemusten määrä oli […]

talousarvio

6.10.2022

Muista nämä asiat ensi vuoden talousarviossa

Kiinteistöliitto muistuttaa, että ensi vuoden talousarviota suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon lämmitystarpeen kasvu, sähkön hintakehitys ja vuokrankorotukset. Yllättävien muutosten varalta taloyhtiön kassassa on hyvä olla myös hieman ylimääräistä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti