Talouden vahva veto ja matalana pysyttelevä korkotaso kasvattavat rakentamista, tilatarvetta ja kiinteistösijoittamisen suosiota. Tällä on positiivinen vaikutus myös kiinteistöpalvelujen kysyntään, selviää tuoreesta kiinteistöalan talouskatsauksesta.
Rakentaminen on toiminut viime vuodet Suomen talouskasvun veturina. Vuonna 2017 aloitetuista noin 46 000 asunnosta suurin osa nousee suurimpiin kaupunkeihin ja kerrostaloihin. Tälle vuodelle on ennustettu lähes saman verran uusia aloitettavia asuntoja. Uusia kauppakeskuksia ja toimistorakennuksia on rakenteilla runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulla.
Rakentamisen ohella myös kiinteistökauppavolyymeissä on rikottu ennätyksiä. Matala korkotaso ja liikkeellä olevan rahan suuri määrä ovat ylläpitäneet vilkasta kiinteistökauppaa. Viime vuonna yllettiin peräti 10,2 miljardin euron kokonaisvolyymiin. Suomi houkuttelee kiitettävästi myös ulkomaisia kiinteistösijoittajia, jotka tekivät hankintoja jopa seitsemällä miljardilla eurolla vuonna 2017.
Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan koko kasvaa, ja yhä suurempi osuus rakennuskannasta onkin ammattimaisten kiinteistösijoittajien käsissä. Tämä heijastuu myös kiinteistöpalvelujen kysyntään ja muuttaa palvelujen ostamisen ja johtamisen toimintamalleja.
Kiinteistöpalvelualan yritysten tulevaisuudennäkymät kääntyivät nousujohteisiksi vuonna 2017 talouskasvun piristymisen siivittämänä. Suhdannetilannetta kuvaava saldoluku kääntyi viime vuoden toisella neljänneksellä positiiviseksi ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Hyvä kehitys jatkui syksyyn asti, jolloin suhdannetilanne ja -näkymät hieman taas laskivat.
Alan myynnin ja henkilöstön kehitys on ollut kasvusuunnassa parin viime vuoden ajan, ja myyntiin ja henkilöstömäärään odotetaan yhä kasvua. Yleisen talous- ja työllisyystilanteen parantuessa työvoiman saatavuus on kuitenkin nousemassa palvelualojen kasvun kriittisimmäksi pullonkaulaksi.
Viimeisen vuosikymmenen aikana kiinteistöpalvelualan työpaikkojen määrä on kasvanut lähes 25 prosenttia. Kasvuun on vaikuttanut markkinoiden luontaisen kasvun ohella muun muassa palvelujen lisääntyvä ulkoistaminen, ammattimaisen kiinteistöomistamisen kasvu sekä entistä palvelupainotteisemmat tilankäyttötavat.
Sekä asuin- että toimistorakennusten ylläpitokustannukset nousivat vuonna 2017 yleistä hintatason nousua nopeammin. Kustannuksia nosti etenkin kiinteistövero. Myös palveluvetoiset kustannukset – käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito ja siivous – nousivat hieman; toimistoissa 1,4 prosenttia ja asunnoissa 3,1 prosenttia.
Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien asuinkerrostalojen vuotuisista ylläpitokustannuksista noin 16 prosenttia syntyi käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen kustannuksista. Toimistorakennuksissa palvelukustannusten osuus oli noin 20 prosenttia.
Rakennustuotanto mataa historiallisen alhaisella tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen, arvioi Rakennusteollisuus RT. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa.
Helsinki kannustaa keskustan taloyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan uusia rakennuksia voitaisiin rakentaa vaikkapa vanhojen kortteleiden sisäpihoille. Rakennuksia voitaisiin myös korottaa tai niiden ullakoille rakentaa uusia asuntoja.
Rakentamisen vaikeudet jatkuvat kuluvana vuonna, mutta laskeva korkotaso, alhaisempi inflaatio ja taloustilanteen kohentuminen tukevat rakentamisen toipumista, ennustaa kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli suhdannekatsauksessaan.
Kaikki täydennysrakentamisen tavat vaativat lähtökohtaisesti asemakaavamuutosta. Sen mahdollisuutta kannattaa selvittää riittävän aikaisessa vaiheessa. Suomen Kiinteistölehti listasi eri tapoja taloyhtiön lisä- ja täydennysrakentamiseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään