Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Rakennuksiin radon kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. Radonia ei voi mitenkään aistia.
Sisäilman radonpitoisuudet Suomessa ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syitä korkeisiin pitoisuuksiin löytyy geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Pitoisuudet ovat korkeita Salpausselän harjuilla, Kaakkois-Suomen rapakivialueella ja muilla radonriskialueilla.
Radon on terveydelle vaarallista. Se on hajuton, mauton ja väritön kaasu. Radonin määrän voi selvittää vain mittaamalla. Radonmittauskausi alkoi 1.11. ja viimeiset radonmittarit tältä mittauskaudelta pitää asentaa ennen helmikuun loppua.
Radioaktiivisen radonkaasun mittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Jos vielä tänä keväänä haluaa tietää asunnon sisäilman radonpitoisuudet, mittaus pitää tilata nyt.
Terveydelle vaarallinen radonkaasu löytää tiensä taloyhtiöihin siinä missä muihinkin kiinteistöihin. Huoneilman radonpitoisuutta pystytään kuitenkin alentamaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Talvella tehtävässä salaojaurakassa voi olla monia hyviä puolia. Taloyhtiö saattaa saada kustannusetua, kun tarjoajia on hiljaisena aikana liikkeellä enemmän ja urakoitsijoilla hyvin henkilöstöä saatavilla. Myös asukkaille talvella tehty remontti on pienempi haitta.
Radonpitoisuudet voivat vaihdella taloyhtiön asuntojen välillä, eikä pitoisuus ole sama edes yksittäisen asunnon eri tiloissa, kertoo Säteilyturvakeskus (STUK). Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu sisäilmaan maaperästä rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään