Kiihtyvä kaupungistuminen ja maahanmuutto lisäävät asuntojen kysyntää etenkin kasvukeskuksissa. Jotta tarvittavaa asuntorakentamisen määrää kyettäisiin ennakoimaan väestökehitykseen nähden, Teknologian tutkimuskeskus VTT tekee uuden selvityksen uusien asuntojen tarpeesta.
Selvityksessä pyritään arvioimaan, minne uusia asuntoja tulee rakentaa ja kuinka paljon. Tarkastelu ulotetaan vuoteen 2040 saakka. Laskelmat perustuvat tuoreimpiin väestöennusteisiin, ja niissä otetaan huomioon maahanmuutto, maan sisäinen muuttoliike sekä asuntokuntien koon kehitys.
”Selvityksessä on tarkoitus myös haarukoida, minkä suuruinen vaje kasvukeskusten asuntotarjonnassa on tällä hetkellä ja missä määrin asuntoja on poistumassa käytöstä alueilla, joilla ei ole kysyntää”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.
Rakennusteollisuus RT on tilannut selvityksen VTT:ltä yhdessä ympäristöministeriön, Kuntarahoituksen, Hypoteekkiyhdistyksen, SAK:n ja SKOLin kanssa. Hanke käynnistyy lokakuussa, kun Tilastokeskus julkaisee väestöennusteensa. Tavoitteena on saada selvitys valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Pakarisen mukaan asuntotuotantotarpeen pitkän aikavälin ennakointi on välttämätöntä, jotta esimerkiksi kaupungit osaavat hallitusti varautua kasvuun kaavoituksessaan ja tonttitarjonnassaan. Selvitys tuottaa kaksi vaihtoehtoista näkemystä tulevasta kehityksestä alueittain ja talotyypeittäin.
VTT on tehnyt vastaavan selvityksen vuonna 2012, jolloin pohjana käytettiin vuoden 2009 väestöennustetta. Tarkastelujakso oli tällöin vuoteen 2030 saakka. Nämä laskelmat ovat kuitenkin osoittautuneet alimitoitetuksi toteutuneeseen ja ennakoituun kehitykseen nähden
Taloyhtiö voidaan poistaa rekisteristä tai asettaa selvitystilaan, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, elinkeinotoimintalaissa tarkoitettua edustajaa ei ole kaupparekisterissä tai yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteessa.
Tilaajille
Helsingin hovioikeuden tuomiossa käsiteltiin kunnossapitotarveselvityksessä annettujen tietojen merkitystä asuntokauppaan ja myyjän tiedonantovelvollisuuteen. Kunnossapitotarveselvitys ei sido yhtiökokousta, joka voi muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan.
Tilaajille
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Vihti on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet Vihdissä kahdessa vuodessa 31 prosenttia. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Järvenpää, Helsinki ja Tuusula.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään