Tulisijoista lähtee satoja paloja vuosittain

Kylmään vuodenaikaan takat, uunit ja kakluunit rätisevät ja öljy-, pelletti- ja hakekattilat lämpenevät. Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyy kuitenkin myös monia paloriskejä. Pelastustoimen tilastojen mukaan niistä saa vuosittain alkunsa satoja tulipaloja, joista moni olisi ehkäistävissä säännöllisellä nuohouksella. Kokosimme neuvoja tulisijan turvalliseen käyttöön.

Pelastuslaitokset saavat vuosittain hälytyksen noin kolmeentuhanteen asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa syttyneeseen paloon. Näissä yleisimmin syttymissyyksi arvioitiin vuosina 2018–2019 ruoanlaittoon sekä koneisiin ja sähkölaitteisiin liittyvät palot. Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyviä palojakin tai vaaratilanteita on noin 500 vuosittain.

– Varoittelemamme näin pimeään vuodenaikaan usein kynttilöiden vaaroista, mutta todellisuudessa tulisijat aiheuttavat suomalaiskodeissa paljon useammin tulipaloja. Nyt kun ilmojen kylmetessä takkoja, uuneja ja polttokattiloita lämmitetään yhä enemmän, on tärkeää muistaa palovaaroihin ja myös häkämyrkytyksiin liittyvät riskit, sanoo paloinsinööri ja kehityspäällikkö Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Merkittävin tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvä paloriski ovat nokipalot, joita pelastuslaitosten tietoon tuli viime vuonna asuin- ja vapaa-ajan rakennuksista runsaat 200. Muita yleisiä tulisijoihin liittyviä syttymissyitä ovat riittämätön suojaetäisyys palavasta materiaalista, kekäleet, kipinät ja tuhka sekä tulisijojen ja hormien vauriot. Lisäksi saunarakennuspaloja on noin parisataa vuosittain, ja osa niistä liittyy kiukaan lämmitykseen.

Kymmeniä, ellei jopa satoja, tulisijoihin liittyviä paloja voitaisiin välttää säännöllisellä ja oikea-aikaisella nuohouksella. Nuohooja poistaa tulisijoihin ja hormeihin kertyneen noen, pien ja roskat, mikä ehkäisee nokipaloja, ja samalla tarkastaa tulisijan kunnon, jolloin voidaan ajoissa havaita palovaaraa aiheuttavat viat.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

17.2.2022

Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheuttaa lieden varomaton käyttö

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. – Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.

21.1.2022

Vain murto-osassa kuolemaan johtaneissa paloissa oli palovaroitin – taloyhtiöitä kehotetaan ottamaan vastuuta

Kun tulipalo syttyy, kipuaa savu kuuman ilman mukana ylöspäin. Jos katossa on toimiva palovaroitin, se havaitsee savukaasut ja alkaa hälyttää voimakkaalla äänellä. Asunnon asukkaat ja todennäköisesti myös naapurit havahtuvat.

julkisivun kunnossapito

22.7.2022

Tarkista julkisivusi

Kiinteistön julkisivuihin kertyy jatkuvasti likaa, levää, hometta, sammalta ja jäkälää. Ne kannattaa siivota säännöllisesti pois, jotta pinta pysyy pidempään kunnossa. Näin taloyhtiö säästää myös rahaa, kun julkisivua ei tarvitse olla jatkuvasti uusimassa.

12.11.2021

Keittiöstä löytyy kodin vaarallisin laite

Suuri osa kodin tulipaloista syttyy, koska liesi on unohtunut päälle. – Kuuma liesi sytyttää lieden päälle unohtuneet esineet tai jopa pelkästään lieden vieressä olevat esineet, toteaa LähiTapiolan asumisen turvallisuuden palveluista vastaava projektijohtaja ja paloinsinööri Antti Määttänen rakentaja.fi-lehdelle. Liesi on vaaranaiheuttaja myös vanhoissa toimisto- ja liikerakennuksissa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti