Tulisijoista lähtee satoja paloja vuosittain

Kylmään vuodenaikaan takat, uunit ja kakluunit rätisevät ja öljy-, pelletti- ja hakekattilat lämpenevät. Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyy kuitenkin myös monia paloriskejä. Pelastustoimen tilastojen mukaan niistä saa vuosittain alkunsa satoja tulipaloja, joista moni olisi ehkäistävissä säännöllisellä nuohouksella. Kokosimme neuvoja tulisijan turvalliseen käyttöön.

Pelastuslaitokset saavat vuosittain hälytyksen noin kolmeentuhanteen asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa syttyneeseen paloon. Näissä yleisimmin syttymissyyksi arvioitiin vuosina 2018–2019 ruoanlaittoon sekä koneisiin ja sähkölaitteisiin liittyvät palot. Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyviä palojakin tai vaaratilanteita on noin 500 vuosittain.

– Varoittelemamme näin pimeään vuodenaikaan usein kynttilöiden vaaroista, mutta todellisuudessa tulisijat aiheuttavat suomalaiskodeissa paljon useammin tulipaloja. Nyt kun ilmojen kylmetessä takkoja, uuneja ja polttokattiloita lämmitetään yhä enemmän, on tärkeää muistaa palovaaroihin ja myös häkämyrkytyksiin liittyvät riskit, sanoo paloinsinööri ja kehityspäällikkö Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Merkittävin tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvä paloriski ovat nokipalot, joita pelastuslaitosten tietoon tuli viime vuonna asuin- ja vapaa-ajan rakennuksista runsaat 200. Muita yleisiä tulisijoihin liittyviä syttymissyitä ovat riittämätön suojaetäisyys palavasta materiaalista, kekäleet, kipinät ja tuhka sekä tulisijojen ja hormien vauriot. Lisäksi saunarakennuspaloja on noin parisataa vuosittain, ja osa niistä liittyy kiukaan lämmitykseen.

Kymmeniä, ellei jopa satoja, tulisijoihin liittyviä paloja voitaisiin välttää säännöllisellä ja oikea-aikaisella nuohouksella. Nuohooja poistaa tulisijoihin ja hormeihin kertyneen noen, pien ja roskat, mikä ehkäisee nokipaloja, ja samalla tarkastaa tulisijan kunnon, jolloin voidaan ajoissa havaita palovaaraa aiheuttavat viat.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

28.5.2015

Sähköpaloissa kuoli viime vuonna 24 ihmistä

Sähköön liittyviä tulipaloja tai palonalkuja tapahtui Suomessa viime vuonna yhteensä 2460.  Kuolonuhreja vaatineita sähköpaloja oli 20, joissa menehtyi 24 ihmistä. Sähkölaitteista johtui 1700 paloa, ja niistä puolet sai alkunsa liedestä tai uunista. Useimmiten syynä oli ruuan unohtuminen levylle.  Sähköpalokuolemien määrä väheni vuosina 2011–2013, mutta viime vuonna onnettomuuksien määrä palautui vuoden 2010 tasolle.

7.4.2016

Kolme kuoli viime vuonna sähköiskuun ja 16 sähköpaloissa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tietoon tuli viime vuonna kolme sähköiskukuolemaa, joista kaksi aiheutui junan katolle kiipeämisestä. Yksi kuoli liitettyään sähkötyökalun virheellisesti asennettuun kylpyhuoneen valaisimeen. Sähkölaitteen tai -laitteiston aiheuttamissa tulipaloissa menehtyi 16 henkilöä.

17.2.2022

Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheuttaa lieden varomaton käyttö

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. – Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.

15.5.2019

Koti turvallisemmaksi ja sähkölasku pienemmäksi pienellä huolenpidolla

Huolenpito kodin teknisistä laitteista kannattaa, sillä se sekä parantaa kodin turvallisuutta että vähentää energiakulutusta. Monet verrattain yksinkertaiset huoltotoimet ovat asukkaan omalla vastuulla. Kiinteistöalan, asumisen, turvallisuuden sekä talotekniikan yhteisöjen yhteinen Toukotalkoot-kampanja tarjoaa asukkaiden avuksi kättä pidempää: suomen-, ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset tarkistuslistat opastavat laitteiden kunnon tarkistamisessa olipa asumismuotona sitten kerros- tai omakotitalo.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti