Autopaikkojen riittävyys ja hinnoittelu ovat kuumia keskustelunaiheita suomalaisissa taloyhtiöissä, eikä lainsäädännöstä ole johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin. Kiinteistöliitto kartoitti autopaikkoja, polkupyörien säilytystä ja muita taloyhtiöitä koskevia liikennekysymyksiä Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeessa, jonka keskeiset havainnot ovat luettavissa nyt julkaistavasta raportista.
Autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille noin joka kolmannessa taloyhtiössä. Pysäköinti on maksullista lähes kaikissa kerrostaloyhtiöissä, ja rivitaloyhtiöistäkin lähes joka toisessa. Taloyhtiöiden perimät autopaikkamaksut ovat verraten edullisia, mutta kattavat yleensä paikkojen ylläpitokustannukset.
Tiedot käyvät ilmi kyselystä, joka selvitti taloyhtiöiden liikenteeseen ja kestävään liikkumiseen liittyviä näkemyksiä ja tarpeita pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Kyselyyn tuli lähes 2700 vastausta, joista suurin osa oli taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajilta. Kysely ja sitä syventäneet ryhmäkeskustelut olivat osa Liikenneviraston avustamaa Liikennepalvelut taloyhtiöissä -hanketta, jonka Kiinteistöliitto toteutti yhdessä Mobinet Oy:n kanssa.
Hankkeessa tarkasteltiin autopaikkojen jakoa ja myös autopaikkamaksuja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että autopaikat jaetaan taloyhtiöissä yhdenvertaisuutta noudattaen. Autopaikan saamisen pitäisi olla mahdollista myös jonottamalla tai arvonnan kautta.
– Suosittelemme, että niissä taloyhtiöissä, joissa autopaikkoja ei riitä kaikille, paikoista perittävä korvaus kattaisi vähintäänkin paikkojen ylläpidosta syntyvät kustannukset, toteaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kaisu Terkki.
Autopaikkojen tarvetta vähentävät yhteiskäyttöautopalvelut tunnetaan taloyhtiöissä kyselyn perusteella hyvin. Yhteiskäyttöautoja käytetään kuitenkin vasta lähinnä pääkaupunkiseudulla, jossa runsas kymmenesosa vastaajista on käyttänyt tai harkinnut käyttävänsä yhteiskäyttöautoa. Vastausten perusteella ainakin joka kolmannessa taloyhtiössä voitaisiin osoittaa autopaikka yhteiskäyttöautolle.
Autojen lisäksi myös polkupyörien säilytystilasta on taloyhtiöissä pääsääntöisesti pulaa. Vaikeinta tilan löytäminen pyörille on vanhoissa taloissa, mutta vastausten perusteella myös joka kolmannessa 2000-luvulla rakennetussa taloyhtiössä pyörät mahtuvat varastoihin huonosti tai vain välttävästi. Yleistymässä olevien erikoispyörien, kuten sähköpyörien ja kuormapyörien säilytykseen liittyviä kysymyksiä ei ole pohdittu taloyhtiöissä juuri lainkaan.
– Riittämättömät pyörien säilytystilat taloyhtiössä ovat paitsi asumishaitta, myös haaste valtakunnallisten ympäristötavoitteiden kannalta. Sen sijaan hallitusten myönteinen suhtautuminen yhteiskäyttöisiin kuormapyöriin oli positiivinen yllätys, sanoo Mobinet Oy:n toimitusjohtaja Ville Voltti.
Taloyhtiöt toteuttavat monin tavoin toimia, jotka ovat ratkaisevassa asemassa ilmastopolitiikan ja kaupunkipolitiikan onnistumisen suhteen. Kaupunkialueilla rakentaminen tiivistyy, ja paikoituksesta tulee yhä niukempaa ja arvokkaampaa. Kävely- ja pyöräilymahdollisuudet paranevat, ja yhteiskäyttöiset kulkuneuvot tulevat yhä paremmin kaupunkilaisten ja kaupungeissa vierailevien saataville.
– Jotta taloyhtiöt kulkisivat näissä asioissa samaan suuntaan kuin poliittiset päättäjät ovat asettaneet tavoitteeksi, päätöksenteon tueksi tarvitaan Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeen raportin tuomaa tietoa. Hyvät päätökset edellyttävät hyvää tietämystä mahdollisuuksista ja niiden reunaehdoista sekä vahvaa vuorovaikutusta taloyhtiön osakkaiden ja asukkaiden kanssa, toteaa Kiinteistöliitossa hankkeesta vastannut pääekonomisti Jukka Kero.
Suomen kymmenen suurimman kaupungin asukkaille suunnatun kyselyn mukaan tieliikenteen melu häiritsee asukkaiden kotona oleskelua eniten. Toiseksi eniten asukkaita häiritsee lähinaapureista tuleva melu.
Asiantuntemus ja luotettavuus ovat isännöitsijän tärkeimmät ominaisuudet. Kolmantena tulee aikaansaavuus, mutta siinä isännöitsijät voisivat vielä parantaa, käy ilmi isännöinnin laatua mittaavasta tutkimuksesta. Uudenmaan taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt.
Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Vuoden taloyhtiöteoksi on puolestaan valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään