Suomi tunnetaan saunakansana, mutta saunoa osataan muuallakin. Suomalaisen sauna- ja spa-yhtiö Harvian teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin saunomistapoja Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset saunovat paljon ja perinteisesti, kun muualla maailmassa saunasta haetaan yhä useammin arjen ylellisyyttä ja uutta teknologiaa.
Harvian teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa saunotaan enemmän kuin muissa tutkituissa maissa, mutta varsin perinteisesti. Tutkimuksen mukaan perinteisen saunakulttuurin harrastajia on eniten juuri Suomessa ja Venäjällä, kun Saksassa ja Ruotsissa sauna on usein varattu hemmotteluun. Yksi asia kaikkia saunakulttuureja kuitenkin yhdistää: suosituin syy saunomiselle on rentoutuminen.
”Sauna kuuluu useimpien suomalaisten arkeen, mutta tavat saunoa eivät Suomessa ole juuri muuttuneet”, kertoo Harvian toimitusjohtaja Tapio Pajuharju.
”Esimerkiksi Venäjällä ja Ruotsissa saunalta haetaan ylellisyyttä ja uutta teknologiaa. Saunoihin saakin nykyään esimerkiksi viihde-elektroniikkaa, moderneja valaistusratkaisuja ja infrapunasäteilijöitä. Myös syyt saunoa vaihtelevat: Saksassa ja Venäjällä haetaan positiivisia terveysvaikutuksia, kun Suomessa sauna on ensisijaisesti puhdistautumisen paikka.”
Jopa 80 prosenttia suomalaisista saunoo ainakin kerran vuodessa, ja kaksi kolmesta saunojasta käy saunassa viikoittain. Venäjällä ja Saksassa saunomisesta haetaan terveyshyötyjä, mutta suomalaisille saunojille tärkeää on erityisesti puhdas olo saunomisen jälkeen. Suomalaiset saunovatkin melko perinteisesti, ja monelle suomalaiselle puusauna ja saunaperinteet ovat erittäin tärkeitä.
Venäläiset ovat suomalaisten jälkeen ahkerimpia saunojia: yli puolet venäläisistä saunoo vähintään kerran vuodessa, ja heistä kaksi kolmasosaa ainakin kerran kuussa. Myös Venäjältä löytyy perinteisen saunakulttuurin harrastajia, mutta muita maita useampi hakee saunalta myös hienoa muotoilua, uusia innovaatioita ja teknologiaa. Saunomista perustellaan Venäjällä etenkin terveysvaikutuksilla: saunomisen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi alhaisempaan sydän- ja verisuonisairauksien, muistisairauksien ja verenpainetaudin riskiin.
Saksalaisista noin 43 prosenttia saunoo vähintään kerran vuodessa. Aktiivisista saunojista kuitenkin jopa 61 prosenttia saunoo vähintään kuukausittain. Saksassa spa-saunat ovat suosittuja, ja joka kolmas saksalaisvastaajista kertoi menevänsä saunaan kaunistautumaan tai viettämään aikaa läheisten kanssa. Myös Saksassa saunotaan erityisesti terveyssyistä – saunassa ”hikoillaan myrkyt pois kehosta”.
Vaikka ruotsalaisista noin joka toinen saunoo vähintään kerran vuodessa, on aktiivisaunojia vähän: 40 prosenttia ruotsalaisista saunojista käy saunassa enintään muutaman kerran vuodessa. Ruotsalaissaunojille sauna on rentoutumispaikka salin jälkeen, työmatkalla tai spassa, ja Ruotsissa on muita maita enemmän uutta teknologiaa ja hienoa muotoilua arvostavia alle kolmekymppisiä saunojia.
”Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme muuttuvia tarpeita, jotta voimme jatkaa asiakaskokemusta parantavien innovaatioiden kehittämistä. Edistyneillä innovaatioillamme haluamme tuoda ihmisten elämään ainutlaatuisia sauna- ja spa-kokemuksia, jotka tuovat harmoniaa niin keholle kuin mielellekin”, kertoo Pajuharju.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa ja Saksassa tammi-helmikuussa 2018. Kyselyn vastaajat ovat 18–74-vuotiaita, ja tutkimukseen osallistui 1000 vastaajaa jokaisesta maasta.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Katupölyn määrää voidaan vähentää hiekoitushiekan oikeaoppisella poistolla. Hiekoitushiekan voi kerätä mahdollisuuksien mukaan talteen ja käyttää seuraavana talvena uudelleen omalla pihalla. Käytettyä hiekoitushiekkaa otetaan vastaan myös lajitteluasemilla.
Kerrostalojen koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon, ylläpitoon ja toiminnan seuraamiseen ei usein kiinnitetä minkäänlaista huomiota. Niistä voi kuitenkin saada energiansäästöä säännöllisillä huoltotoimilla tai uusimalla koko järjestelmä. As Oy Joensuun Sinipossut uusi ilmanvaihdon lämmitysremontin yhteydessä.
Hiekoitushiekan poistaminen kaduilta paljastaa, tuliko taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet vaihdettua loppusyksystä. Kun suodatin on tukossa, katupöly tunkeutuu huoneistoon, ilmanvaihto ei toimi kunnolla ja energiaa menee hukkaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään