Kun hätä on suurin, sinä pelastat. Tulipalossa on itse päästävä pois liekkien ja savun seasta ja pelastettava kenties lapsetkin. Palokunta ehtii paikalle vasta myöhemmin. Sinä pelastat tarkoittaa myös tilanteen pelastamista jo ennakolta, että ihmiset osaavat ehkäistä tulipalot. Paloturvallisuusviikkoa vietetään 25.11. –1.12.
Viime vuonna suomalaisissa kodeissa syttyi 2971 tulipaloa. Tulipaloissa kuoli 80 henkilöä ja niistä seurasi suuria aineellisia ja terveydellisiä vahinkoja. Tulipalojen taustalla on elämän koko kirjo.
Paloturvallisuusviikko tuo tänä vuonna esiin läheltä piti -tilanteita. Perheenäiti, opiskelijapoika, viinaan menevä kaveri, yksin asuva mummo ja maahanmuuttaja ovat kaikki kokeneet tulipalon tai palovaaran kotonaan. Tällaisista tilanteista on kokemusta lähes jokaisella. Hiutalelaatikko on jäänyt liedelle. Pesukone on kärähtänyt. Pikkujoulujen jälkeen aamuyöllä eiliset ruuantähteen jäivät sittenkin kuumenemaan itsekseen, kun uni yllätti.
– Koska tulipalot johtuvat valtaosaltaan ihmisten toiminnasta, niitä voi myös ehkäistä. Avainasemassa on saada ihmiset oivaltamaan arjen riski ja poistamaan ne, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tiedotuspäällikkö Juha Hassila.
Paloturvallisuusviikko on monialainen teemaviikko, joka pyrkii aiheuttamaan ihmisille turvallisuusoivalluksia. Jokainen voi oppia huomaamaan, mitkä asiat lähipiirissä on syytä laittaa ojennukseen.
– Paloturvallisuutta ajatellen keittiössä puuhailu on kodin heikoin lenkki. Pelkästään liesipaloja sattuu päivittäin keskimäärin kolme. Jos ihmiset eivät jättäisi liettä valvomatta päälle ja jos keittiöt olisivat sillä tavalla perussiistejä, että esimerkiksi syttyvät purkit ja pussukat eivät päätyisi liedelle, säästyttäisiin paljolta murheelta ja menetyksiltä. ”Sinä pelastat” pätee keittiössä mitä suurimmassa määrin, vinkkaa Juha Hassila.
Paloturvallisuusviikon keskeinen toimintamalli on luoda helppokäyttöisiä työkaluja kodin turvallisuuden parantamiseksi. Tämän vuoden uutuus palometri on lyhyt interaktiivinen kysely toiminnasta, jos tuli pääsee irti. Palometrin yhteydessä on selkeät tarkistuslistat, joilla kodin, taloyhtiön, koulun, päiväkodin ja työpaikan paloturvallisuutta voi parantaa helposti. Parantamisen varaa Suomessa on.
Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla on runsas vuosi aikaa huolehtia palovaroittimia koskevat asiat kuntoon, sillä tämän vuoden alussa voimaan tulleen pelastuslain siirtymäaika päättyy vuoden 2025 lopussa. Sen jälkeen rakennuksen omistaja vastaa siitä, että kaikissa asunnoissa on toimivat palovaroittimet.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Vakuutusyhtiöt maksavat kiinteistöille vuosittain vesivahingoista korvauksia noin 160 miljoonaa euroa. Korvattavia vuotoja sattuu noin sata per päivä, ilmenee Finanssialan tilastoista. Moni vahingoista olisi estettävissä valvomalla kodinkoneiden käyttöä, toteaa Ifin asiantuntija Anssi Varpe.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään