Ilma-vesilämpöpumpun suosio on kasvanut muun muassa öljylämmityksen korvaavana päälämmityksenä. Lämpöpumppu on investoinniltaan maalämpöä edullisempi ja oikein mitoitettuna parantaa lämmityksen energiatehokkuutta.
Yllätyksenä voi kuitenkin tulla tukilämmityksen tarve kovilla pakkasilla, kertoo Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
– Ilma-vesilämpöpumppu ei riitä kovilla pakkasilla pitämään kotia lämpimänä, vaan tällöin tarvitaan täystehoiseksi mitoitettu tukilämmitystapa. Tukilämmitykseen käytetään usein lämpöpumpun sisäyksikköön asennettuja sähkövastuksia, mikä lisää lämmityskustannuksia pakkasten kiristyessä, energia-asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta muistuttaa.
Kun lämmitystarve lisääntyy, ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde heikkenee. Se ei välttämättä pysty enää -25 asteessa ottamaan ulkoilmasta lämpöä. Lämmönjakoverkon lämpötilatasoa madaltamalla ja rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla ilma-vesilämpöpumpusta saatava lämpö riittää paremmin pakkasillakin.
– Energiatehokkuutta voi parantaa esimerkiksi lisäämällä yläpohjan eristystä sekä uusimalla ovien ja ikkunoiden tiivisteitä, Kettunen vinkkaa.
Ikkunoita kokonaan uusiessa kannattaa vertailla tuotteiden energialuokitusta ja valita lämmöneristyskyvyltään hyvä tuote. Parhaimmat A++ -luokan ikkunat ovat energiatehokkaampia kuin 1960-luvun talon alkuperäinen seinärakenne.
Kettusen mukaan ilma-vesilämpöpumppu on tehokkain matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteydessä. Erityisen hyvin se soveltuu vesikiertoisen lattialämmityksen pariksi. Lämmitysenergiaa säästyy, kun kiertoveden lämpötila voidaan pitää matalana.
– Ensin on syytä varmistaa, että lämmitysverkosto on oikein säädetty. Jos ilma-vesilämpöpumppu toimii ulkolämpötilaperusteisella ohjauksella, tarkistetaan ohjauskeskuksesta, kuinka kuumaksi lämmitysvesi missäkin ulkolämpötilassa lämmitetään. Tavoitteena on, että vesi lämmitetään vain juuri sen lämpöiseksi, että huoneisiin saadaan haluttu sisälämpötila, Kettunen sanoo.
Joskus jokin huone jää muita viileämmäksi ja sen takia joudutaan nostamaan lämmitysveden lämpötilaa. Lämpötilan noston sijaan voi harkita lisäpatterin hankintaa viileään huoneeseen tai olemassa olevan vaihtamista tehokkaammaksi.
Lue lisää: https://www.kiinteistolehti.fi/ilma-vesilampopumput-yleistyvat-vauhdilla
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Puhdas ja riittävä korvausilma on avain mukavaan asumiseen ja terveellisiin sisäolosuhteisiin ympäri vuoden. Ilman riittävää korvausilmaa talojen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti, mikä voi johtaa huonoon sisäilman laatuun ja jopa rakenteiden vaurioitumiseen.
CERVI
Hiekoitushiekan poistaminen kaduilta paljastaa, tuliko taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet vaihdettua loppusyksystä. Kun suodatin on tukossa, katupöly tunkeutuu huoneistoon, ilmanvaihto ei toimi kunnolla ja energiaa menee hukkaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään