Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton menetelmä, jolla voidaan arvioida rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien toimivuutta, laatua ja kuntoa. Sitä voidaan käyttää yhtenä tutkimusmenetelmänä sekä uudisrakennusten laadunvalvontamittauksissa että vanhojen rakennusten kuntotutkimuksissa. Jotta lämpökuvauksen tulokset ja niiden tulkinta olisivat luotettavia ja asianmukaisella tasolla, vaaditaan kuvaajalta ja kuvien tulkitsijalta sekä rakennusfysiikan ja rakenteiden että lämpökameran ja sen sovellusohjelmien riittävää tuntemista.
Lämpökuvaus rakentamisessa -kirjassa esitetään tiiviisti rakennusten lämpökuvaukseen liittyvät lämpö- ja säteilyfysiikan perusteet, lämpökuvaukseen soveltuvat mittalaitteet sekä oikeat menetelmät ja toimintaohjeet rakennusten kunnon ja laadun arviointiin. Käsiteltävät menetelmät ja teoriat on kerätty ulkomaisista julkaisuista, kuvaus- ja tulkintaohjeista sekä kotimaassa tehdyistä projekteista.
Kirja antaa lämpökuvaajille sekä lämpökuvauksen tilaajille perustiedot ja -taidot rakennuksen lämpökuvauksesta. Lisäksi se selkeyttää lämpökuvauksen tilausmenettelyä, kuvauskäytäntöä sekä tulosten raportointia ja tulkintaa. Kirjassa on otettu huomioon kehittyneet rakenneratkaisut ja lämpökamerat sekä Asumisterveysohjeen uudistuminen vuonna 2015.
Kirjan ovat kirjoittaneet Sauli Paloniitty, Juho Paloniitty ja Jouni Haimilahti. Sen on kustantanut Rakennustieto Oy.
Lisärakentamisen avulla taloyhtiö voi rahoittaa kalliin peruskorjauksen jopa kokonaan tai osittain. Tekniset selvitykset ja perusteelliset laskelmat paljastavat hankkeen kannattavuuden, kertoo A-Insinöörien suunnittelujohtaja Tuomas Koski-Lammi. Onko taloyhtiöösi tulossa suuria peruskorjauksia kuten putki- tai hissiremontteja?
A-Insinöörit
Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.
Taloyhtiön korjausurakan jälkeen alkaa kahden vuoden takuuaika, jonka aikana taloyhtiö voi reklamoida urakoitsijalle havaituista virheistä. Korjatusta asiasta täytyy pitää huolta myös korjausurakan jälkeen. Tässä auttaa viiden vuoden välein teetetty kuntoarvio.
Raksystems
Tamperelaisen As Oy Mäntykotkan talojen katot uusittiin viime talvena. Remontti toteutettiin kokonaan säältä suojassa. Uuden katon lisäeristys paransi talojen asumismukavuutta ja energiatehokkuutta merkittävästi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään