Kasvatuskiellon siirtymäaika umpeutui, mitä nyt?

Kurtturuusu säädettiin Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi kolme vuotta sitten 1.6.2019. Säätämisen yhteydessä asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jonka puitteissa kurtturuusun kasvattaminen kielletään. Siirtymäaika umpeutui 1.6.2022. Siirtymäajan jälkeen kurtturuusun kasvatuskielto astui voimaan.

Kasvatuskielto asettaa kiinteistön omistajalle velvollisuuden hävittää olemassa olevat esiintymät. Mikäli hävittäminen ei ole mahdollista, leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Kielto tarkoittaa myös sitä, että kiinteistön omistajan on tosiasiallisesti pyrittävä rajoittamaan kurtturuusun leviämistä, sillä passiivisuus voidaan katsoa kurtturuusun kasvattamiseksi.

Kasvatuskiellon valvontaviranomaisina toimivat Suomessa ELY-keskukset, jotka tekevät tarkastuskäyntejä ja antavat käynteihin perustuen määräyksiä kasvattamisen lopettamisesta. ELY-keskus voi tehostaa antamaansa määräystä määräämällä kiinteistön omistajalle uhkasakon tai teettämisuhan. Teettämisuhka tarkoittaa tilannetta, jossa kurtturuusu poistetaan laiminlyöneen tahon kustannuksella.

Tahallista kasvattamista indikoiva käyttäytyminen on kriminalisoitu, ja siitä voidaan tuomita vieraslajilain mukaisesti sakkorangaistus. Koska kurtturuusun torjunta edellyttää asukkaiden aktiivista osallistumista, rikosoikeudelliset seuraamukset ja pakkokeinot ovat viimesijainen keino puuttua kurtturuusun leviämiseen. Viranomaiset pyrkivät ensikädessä viestinnällä ja ennakoivalla ohjauksella auttamaan taloyhtiöitä torjumaan kurtturuusun haitallista leviämistä suomalaisessa pihamaisemassa.

Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 6/2022.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

17.6.2016

Yhtiökokouspäätöksen mitättömyyteen vetoaminen

Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen voi johtaa yhtiökokouksenpäätöksen pätemättömyyteen tai mitättömyyteen. Päätöksen pätemättömyyteen on reagoitava määräajassa. Helsingin hovioikeus on antanut keväällä 2016 tuomion siitä, oliko yhtiökokouspäätöksen mitättömyyteen vedottu ajoissa (Helsingin hovioikeus 4.3.2016, nro 378).

hankesuunnittelu korjaushanke

27.5.2022

Hankesuunnittelu säästää kuluja

Kun taloyhtiö valmistautuu korjausurakkaan, kannattaa ennen urakan aloittamista tehdä hankesuunnitelma. Kiinteistöliitto Pirkanmaan neuvontainsinööri Kaisa Kettunen kertoo, mitä hankesuunnittelussa kannattaa muistaa.

hissiremontti

23.5.2022

Veräjähissi kuntoon vanhaa taloa arvostaen

Helsingissä Uudenmaankatu 13:ssa tehtiin vaativa hissiremontti historiallisessa taloyhtiössä. Hissit peruskorjattiin alkuperäinen ulkonäkö säilyttäen. Projekti onnistui hallituksen, isännöitsijän ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

18.3.2021

Kaupallinen yhteistyö

Taloyhtiö tarttui Energiahaasteeseen tavoitteena välttää yleinen kustannuksia aiheuttava virhe

Asiantuntijan mukaan Suomessa kerrostaloja ylilämmitetään ja hän ihmettelee, miksi vain harvat taloyhtiöt mittaavat energiankulutustaan. Energiakustannuksia voisi leikata yksinkertaisella toimenpiteellä, joka säästää energian lisäksi ympäristöä ja rahaa. Usein sähköpostiin tulevat mainosviestit menevät kuin kuuroille korville.

Wattinen