Tuomas Leino
Kurtturuusu säädettiin Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi kolme vuotta sitten 1.6.2019. Säätämisen yhteydessä asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jonka puitteissa kurtturuusun kasvattaminen kielletään. Siirtymäaika umpeutui 1.6.2022. Siirtymäajan jälkeen kurtturuusun kasvatuskielto astui voimaan.
Kasvatuskielto asettaa kiinteistön omistajalle velvollisuuden hävittää olemassa olevat esiintymät. Mikäli hävittäminen ei ole mahdollista, leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Kielto tarkoittaa myös sitä, että kiinteistön omistajan on tosiasiallisesti pyrittävä rajoittamaan kurtturuusun leviämistä, sillä passiivisuus voidaan katsoa kurtturuusun kasvattamiseksi.
Kasvatuskiellon valvontaviranomaisina toimivat Suomessa ELY-keskukset, jotka tekevät tarkastuskäyntejä ja antavat käynteihin perustuen määräyksiä kasvattamisen lopettamisesta. ELY-keskus voi tehostaa antamaansa määräystä määräämällä kiinteistön omistajalle uhkasakon tai teettämisuhan. Teettämisuhka tarkoittaa tilannetta, jossa kurtturuusu poistetaan laiminlyöneen tahon kustannuksella.
Tahallista kasvattamista indikoiva käyttäytyminen on kriminalisoitu, ja siitä voidaan tuomita vieraslajilain mukaisesti sakkorangaistus. Koska kurtturuusun torjunta edellyttää asukkaiden aktiivista osallistumista, rikosoikeudelliset seuraamukset ja pakkokeinot ovat viimesijainen keino puuttua kurtturuusun leviämiseen. Viranomaiset pyrkivät ensikädessä viestinnällä ja ennakoivalla ohjauksella auttamaan taloyhtiöitä torjumaan kurtturuusun haitallista leviämistä suomalaisessa pihamaisemassa.
Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 6/2022.
Moniin pieneltäkin tuntuviin taloyhtiön remontteihin kannattaa pestata suunnittelija ja valvoja. Kun hanke on hyvin suunniteltu, kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä. Valvojankin on helpompi seurata työn etenemistä, kun hän tietää, mitä hankkeelta odotetaan.
Asunto-osakeyhtiöiden tietoja on viime vuosina kerätty huoneistotietojärjestelmään useassa eri vaiheessa. Mitä velvollisuuksia taloyhtiöillä on, ja mitä osakkaan tulee tehdä? Suomen Kiinteistölehti kokosi tietopaketin aiheesta.
Kiinteistöliitto Uusimaa myönsi Vuoden 2025 hallituksen puheenjohtaja -tittelin As Oy Kirstilaxin Pekka Killströmille. Hän nousi kilpailussa esiin poikkeuksellisen hyvän hallitustyöskentelyn ansiosta. Hänen aikanaan yhtiötä on johdettu osakkaiden yhteisen strategisen tahtotilan viitoittamana.
Taloyhtiön viestinnän tarkoitus on jakaa tietoa asukkaille ja osakkaille. Onnistunut viestintä on asukkaiden näköistä ja vuorovaikutteista. Arjessa tapahtuvaa tiedottamista helpottaa viestintäsuunnitelma.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään