Tuomas Leino
Kurtturuusu säädettiin Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi kolme vuotta sitten 1.6.2019. Säätämisen yhteydessä asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jonka puitteissa kurtturuusun kasvattaminen kielletään. Siirtymäaika umpeutui 1.6.2022. Siirtymäajan jälkeen kurtturuusun kasvatuskielto astui voimaan.
Kasvatuskielto asettaa kiinteistön omistajalle velvollisuuden hävittää olemassa olevat esiintymät. Mikäli hävittäminen ei ole mahdollista, leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Kielto tarkoittaa myös sitä, että kiinteistön omistajan on tosiasiallisesti pyrittävä rajoittamaan kurtturuusun leviämistä, sillä passiivisuus voidaan katsoa kurtturuusun kasvattamiseksi.
Kasvatuskiellon valvontaviranomaisina toimivat Suomessa ELY-keskukset, jotka tekevät tarkastuskäyntejä ja antavat käynteihin perustuen määräyksiä kasvattamisen lopettamisesta. ELY-keskus voi tehostaa antamaansa määräystä määräämällä kiinteistön omistajalle uhkasakon tai teettämisuhan. Teettämisuhka tarkoittaa tilannetta, jossa kurtturuusu poistetaan laiminlyöneen tahon kustannuksella.
Tahallista kasvattamista indikoiva käyttäytyminen on kriminalisoitu, ja siitä voidaan tuomita vieraslajilain mukaisesti sakkorangaistus. Koska kurtturuusun torjunta edellyttää asukkaiden aktiivista osallistumista, rikosoikeudelliset seuraamukset ja pakkokeinot ovat viimesijainen keino puuttua kurtturuusun leviämiseen. Viranomaiset pyrkivät ensikädessä viestinnällä ja ennakoivalla ohjauksella auttamaan taloyhtiöitä torjumaan kurtturuusun haitallista leviämistä suomalaisessa pihamaisemassa.
Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 6/2022.
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehityshankkeen myötä järjestelmän tietosisältö laajenee. Taloyhtiöillä on vastaisuudessa velvollisuus ilmoittaa järjestelmään kunnossapito- ja muutostyötietoja sekä taloyhtiölaina- ja vastiketietoja.
Tilaajille
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Taloyhtiön hallituksen on syytä olla perillä siitä, mitä isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta on sovittu ja mitä niistä maksetaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan puheenjohtajista kuitenkin vain neljännes kertoo tuntevansa isännöintisopimuksen kohtuullisesti.
Sähköajoneuvon lataaminen omassa parkkiruudussa on arkipäivää jo monessa taloyhtiössä. Mutta mitä kustannuksia latausvastikkeeseen voidaan sisällyttää, on jo monimutkaisempi kysymys.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään