Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Suuret asumiskustannukset rasittivat 6,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli 14,3 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet pienenivät jo edellisvuonna.
Suomalainen tyypillisesti laskee neliöitä ja arvioi pintamateriaaleja asunnon valintatilanteessa. Kuitenkin päätökseen ja asuinalueella viihtymiseen vaikuttavat aina tunne- ja arvotekijät, joista ympäristön vihreys on yksi tärkeimmistä. Taloyhtiöiden kannattaa panostaa ympäristöön ja piha-alueeseen, koska sillä luodaan tärkeä ensivaikutelma ja vaikutetaan myös pitkäaikaisesti asukkaiden viihtyvyyteen.
Asukastyytyväisyys korkealla Kauniaisissa – Helsinki ja Oulu nousseet viiden suurimman joukossa. Näin kertoo EPSI Ratingin vuosittain tehtävä tutkimus suomalaisten tyytyväisyydestä asuinkuntiinsa. Tyytyväisyysindeksi tuotetaan asteikolla 0-100, jossa 75 on hyvä taso.
Suomalaisten asumisen hintaa nostaa erityisesti kasvukeskuksissa suuri asuntokysyntä ja niukka tarjonta. Tarjontaa voitaisiin lisätä muun muassa järkevöittämällä sääntelyä, kohdentamalla tuettua asumista sitä eniten tarvitseville sekä lisäämällä markkinaehtoisuutta, ehdotetaan Pellervon taloustutkimus PTT:n vetämässä tutkimushankkeessa. Asuntosijoitusyhtiöiden tuottojen ei sen sijaan havaittu olevan poikkeuksellisen korkeita.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on selvittänyt verkkokaupoista ostettavien led-valaisinten turvallisuutta testauttamalla 13 valaisinta. Yksikään valaisin ei ollut täysin määräysten mukainen. Seitsemän valaisinta voi aiheuttaa sähköiskun vaaran ja kolme näistä voi aiheuttaa lisäksi tulipalon vaaran. Tukes hankki testattavaksi 13 kattoon upotettavaksi tarkoitettua led-spottivalaisinta valaisimia myyvistä suomalaisista ja kiinalaisista verkkokaupoista.
Putkiremontti herättää asunnon ostoa tai myymistä suunnittelevassa usein epäluulon tunteita mutta suotta. Putkiremontti on kiinteistön peruskorjaus, joka tuo lisämukavuutta asumiseen ja nostaa kiinteistön arvoa. Eri alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja sen suhteen, miten putkiremontti vaikuttaa asuntojen hintoihin.
Ledien myötä valaistustuotteet ovat muuttuneet. Markkinoilla on valaisimia, joiden lamppuja ei voi vaihtaa. Asia selviää kuitenkin valaisimen energiamerkistä.
Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Suomessa tammikuussa 2018 edellisvuoden tammikuun verrattuna 4 %. Erityisen hyvin kauppa kävi Espoossa ja Tampereella, missä kauppamäärät nousivat 7 % tammikuuhun 2017 verrattuna. Kun vertaillaan omistus- ja vuokra-asumisen kustannuksia, vuokra-asunnon kuukausivuokran hinnalla maksaa Suomessa useissa kaupungeissa omistusasunnon lainanlyhennykset ja hoitovastikkeet.
YIT Kotien asukkaille tarjotaan jatkossa yhä enemmän asumisen mukavuutta sekä turvallisuutta lisääviä palveluita digitaalisen YIT Plus -kanavan kautta. Palveluita – kuten siivousta, ikkunanpesua, vaatehuoltoa ja kotiapua – tuottavat alueellisesti vahvat kumppanit, joille hyvä asiakaskokemus ja palvelujen jatkuva kehitys ovat tärkeitä asioita. ”Heimo-tutkimuksemme* mukaan ihmiset arvostavat yhä enemmän asumisen helppoutta ja vaivattomuutta, joten meillekin on tärkeää […]
Taloyhtiöille näkyvästi markkinoitava oma pakettiautomaatti voi tuoda helpotusta asukkaiden arkeen, mutta kuka tahansa asiasta innostunut ei kuitenkaan voi tilata automaattia taloyhtiöön. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen muistuttaa, että automaatin hankkiminen vaatii taloyhtiöltä asianmukaista päätöksentekoa. ”Yhtiö voi halutessaan tilata pakettiautomaatin, mutta tilaamisesta päätetään yhtiökokouksessa.
Noin 800 000 suomalaista joutuu vuosittain koti- tai vapaa-ajan tapaturmaan. Vaikka yli 70 prosenttia kaikista tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ja lähes 90 prosenttia tapaturmaisista kuolemista tapahtuu kotona tai vapaa-ajalla, ei koti- ja vapaa-ajan tapaturmista kerätä tietoa systemaattisesti. Tietoa kerääntyy monen eri toimijan rekistereihin, mutta kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Tiedot eivät ole välttämättä keskenään vertailukelpoisia, tai ne […]
Suomalaiset yritykset menettävät työtehoa sisäilman takia keskimäärin 266 euroa, mutta pahimmillaan 2080 euroa jokaista työntekijää kohti vuodessa. Näin laskee sisäilmavalvontaan ja -analytiikkaan erikoistunut 720 Degrees. Laskelma pohjautuu 1,5 miljoonan työtunnin aikana tehtyihin sisäilman laadun mittauksiin kolmen vuoden aikana.