Kiinteistölehden joulukalenteri: Luukku 8

Suomen Kiinteistölehden joulukalenteri julkaisee vanhoja juttuja lehden 92-vuotisen historian varrelta. Luukusta 8 löytyy juttu vuodelta 2012. Siinä muistutetaan ikkunoiden tiivistämisen tärkeydestä. Aika monessa kodissa taitaa tälläkin hetkellä vetää…

Ikkunatiiviste torjuu nuhaa ja ilmastonmuutosta

Tehdasvalmisteiset ikkunat eivät ratkaisseet vedon ongelmaa. Liimapaperit vaihtuivat silikoniin.

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Hel­singin Arkadiankadulla oli tuulinen työpaikka, kunnes ikkunat tiivistettiin.

– Sairauslomat vähenivät ja työhyvin­vointi parani merkittävästi, kun vedontun­ne loppui, PRH:n kiinteistövastaava Mikko Alameri kertoo. Hän tarkenee töissä T-pai­dassa ympäri vuoden, koska rakennuksessa on jatkuvasti tasainen lämpötila.

– Vedontunne saa työntekijät valitta­maan kylmyyttä, jolloin tilojen lämpöä on lisättävä. Ikkunoiden tiivistämisen jälkeen lämmitystarve vähentyi.

Arkkitehti Einari Teräsvirran suunnit­telemassa 1970-luvun elementtirakennuk­sessa on runsaasti ikkunoita. Alkuperäiset puiset ikkunat huollettiin perusteellisesti talon kunnostamisen yhteydessä vuonna 2008. Ikkunan ja seinän välinen rako eris­tettiin uudelleen.

– Sisään ei tule enää katu- ja siitepölyä, koska ikkunat eivät vuoda. Erityisesti hen­gitystieallergiasta kärsiville se on hyvä asia, Alameri toteaa.

Viluisia suomalaisia on paljon

PRH:n toimitalon ikkunarakenteiden tii­vistämiseen käytettiin noin 13 kilomet­riä tiivistenauhaa ja 26 kilometriä elastista massaa. Työn suunnitteli ja valvoi ikku­na-asiantuntija Mauri Laaksonen. Tiivis­tystyön tekivät Laaksosen kouluttamat ikkunatiivistäjät.

Laaksosella on vuosikymmenten koke­mus julkisten rakennusten ja asuinkiinteis­töjen ikkunahuollosta. Hän myös luennoi tiivistämisestä ja opettaa sitä ikkunakor­jaajille.

– Huoltovapaata ikkunaa ei ole. Tiivis­teet on tarkistettava vuosittain. Ne kestävät keskimäärin 1–7 vuotta, parhaassa tapauk­sessa 15. Kesto riippuu tiivisteestä, työn laadusta ja ikkunarakenteesta. Tämä kos­kee uusiakin ikkunoita.

Laaksonen arvioi Suomessa olevan yli 10 miljoonaa lämpöä hukkaavaa ikkunaa. Niiden tiivistäminen nostaa sisälämpötilaa 1–3 celsiusastetta. Silloin säästetään 5–15 prosenttia lämmitysenergiassa ja lämmi­tyksestä johtuvat hiilidioksidipäästöt vä­henevät.

Tiivistäminen maksaa Laaksosen mu­kaan kulunsa takaisin yhden lämmitys­kauden aikana. Monissa tapauksissa on edullisempaa tiivistää ulko- ja sisäpuitteet kuin lisätä lasien määrää.

Asianmukainen tiivistäminen myös säästää ikkunat kosteusvaurioilta, parantaa huoneilman laatua ja hillitsee ulkoa kantau­tuvaa melua.

– Talot ovat ihmisiä varten. Jos kiin­teistöstä huolehditaan, myös ihmiset voivat niissä hyvin, Laaksonen kiteyttää terveys­vaikutukset.

Ikkunalaseja koskevat U-arvosuosi­tukset eivät ikkunaekspertin mielestä riitä. Puitteista ja pielistä vuotaa kylmää ilmaa si­sätiloihin huonojen rakenteiden, eristeiden ja tiivistysten takia. Hän kaipaa ikkunoita koskevia rakennustiiveysmääräyksiä.

– En ymmärrä energiansäästöneuvoa, joka kehottaa pukeutumaan lisävillapuse­roon, kun viluttaa. Kylmässä eläminen so­pii jääkarhuille, muttei ihmisille. Parempi tarttua ensin tiivistenauhaan, koska ihmi­set kokevat vedottomissa oloissa 21 asteen huonelämpötilan miellyttäväksi, kun vedos­sa tarvitaan 24–26 astetta.

Laaksosen nettisivuille kertyi talvella päivässä noin 700 tiivistysvinkkejä etsivää vierailijaa.

Tehdasvalmisteiset ikkunat eivät ratkaisseet vedon ongelmaa. Kuva: Riitta Malve-Tamminen

Tiivisteet harvenevat ulospäin

Ellei huoneessa suorastaan tuule, voi ikku­noiden tiiveyden tarkistaa viemällä käden­selän tai kynttilän liekin ikkunanpuitteen lähellä. Jos veto tuntuu tai liekki heiluu, huolto on paikallaan.

– Sisäruutu tiivistetään kokonaan ja ul­koruutu tiivistetään lukuun ottamatta pie­niä rakoja ylä- ja alapuitteen kummassakin reunassa. Jos laseja on useampia, tiivistys harvenee ulospäin, Laaksonen selvittää tii­vistämisen periaatetta.

Asiantuntijan yleisohjeen mukaan ikku­naruutujen rakoon laitetaan sinitarrapallo ja ikkuna suljetaan. Oikea tiivistepaksuus löytyy, kun litistyneeseen sinitarraan lisä­tään 2–3 millimetriä. Koe tehdään kaikkiin puitteisiin, jotta tiivisteiden paksuus pysty­tään valitsemaan mahdollisimman tarkasti.

Reunatkin kaipaavat tiivistämistä

Ilmaa voi virrata sisään myös ikkunan ja sei­nän väliin jäävästä raosta, jos se on eristet­ty huonosti.

– Eristeen tulee olla kuohkea, jolloin sinne mahtuu myös ilmaa lämmittämään. Nykyään käytetään paljon polyuretaani­vaahtoa.

Työssään Laaksonen havaitsee puuttei­ta ikkunan ja puitteen liitoskohdassa. Kitta­ukset ovat hapertuneet tai elastinen massa on unohtunut valmistajalta kokonaan.

Ikkunoiden höyrystyminen ja jäätymi­nen liittyvät usein tiivisteisiin. Jos sisäikku­na höyrystyy, Laaksonen opastaa etsimään vikaa ulkopuitteen tiivistämisestä. Vastaa­vasti höyry ulkoikkunan sisäpinnalla johtuu sisäikkunan tiivisteistä.

Korvausilmaikkunan tiivistys on oma taitolajinsa. Sisäpuitteen tiivisteeseen jä­tetään rako, jolloin puhdas ilma virtaa si­sätiloihin. Korvausilmaikkunat ovat yhä tarkoituksenmukaisia vanhoissa taloissa, kun odotetaan ilmastoinnin saneeraamista kokonaan koneelliseksi.

Laaksonen kiinnittää huomiota tuloil­man järjestämiseen, kun vain ilmanpoisto on koneellinen.

– Jos poisto on säädetty liian tehok­kaaksi korvausilmaan nähden, se imetään hatarimpien rakenteiden, kuten ikkunan ja sen reunojen läpi.

Omien ikkunoiden huoltaminen on palkitsevaa. Jos taidot eivät riitä, työn voi antaa ikkunoiden korjaajalle. Pätevän tii­vistäjän löytäminen ei ole aivan helppoa. 1980-luvun energiakriisin seurauksena syntyi runsaasti tiivistysyrityksiä. Kiinnos­tus ikkunoiden tilkitsemiseen hiipui öljyn­hinnan tasaannuttua. Samalla taito katosi. Laaksonen kaipaa alalle koulutusta.

Erityisongelmana hän pitää ikkunoiden huoltoa taloyhtiöissä, joissa sisäikkunoiden huolto jakautuu asukkaalle ja ulkoikkunan taloyhtiölle.

– Kokonaisvastuun puuttuminen vä­hentää rakennuksen energiatehokkuutta ja lisää ennenaikaisia vaurioita.

Nuohous vähensi vetoa

– Ymmärrän tavallaan, että moni työntekijä pitää ikkunaa auki kesäaikana tavan vuoksi. Mutta ikkunoille se ei tee hyvää, kiinteistö­vastaava Mikko Alameri kertoo.

Virastorakennuksen kookkailla toimis­toikkunoilla on vain yksi sarana puitteiden sivuissa. Avattaessa ikkuna kiertyy ympä­ri. Saranat rasittuvat, kun ikkuna on auki. Pikkuhiljaa saranat väsyvät ja syntyy rakoja. Lisäongelmia tulee, kun koneellinen ilman­vaihto saa suodattamatonta korvausilmaa avoimista ikkunoista.

Sairauspoissaolot vähenivät PRH:ssa jo ennen ikkunoiden kunnostusta, kun ko­neellisen ilmastoinnin tulo- ja poistokana­vat nuohottiin. Sisäilman laatu parani ja ikkunoiden suunnasta tuleva veto väheni.

– Maaginen 60 senttimetriä työpöydän ja ikkunan välissä vähentää myös vedontun­netta. Silloin patteri ei lämmitä vain työ­pöydän alla olevaa ilmaa ja termostaatti toimii oikein.

Ikkunoiden kunnostus vähensi myös työhuoneisiin kantautuvaa melua.

– Skeittilautojen kopinakin pehmeni Olavinkadun puolella. Nuorten harrastus on varmasti hyvä, mutta työpöydän äärel­lä kopina ja läjähdykset häiritsevät pitem­män päälle.

”Tiivisteiden kuninkaaksi ikkuna-asiantuntija nostaa silikonin, joka liimataan paikalleen silikoniliimal­la tai asennetaan tiivisteuraan. Erikokoisia ja -muotoisia silikoni­tiivisteitä on paljon, mikä tekee valinnan kotitiivistäjälle haasta­vaksi.

Superlon- ja villapunostiivis­teet suojaavat lähinnä pölyltä. Vanhat liimapaperit sopivat kor­keintaan perinnetalojen ikkunoi­den tiivistämiseen talveksi, kun korvausilma saadaan muualta kuin ikkunoiden kautta.”

Teksti: Riitta Malve-Tamminen

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti