Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalous on Suomelle merkittävä mahdollisuus parantaa kansantalouden kilpailukykyä, ilmenee tuoreesta Sitran selvityksestä. Selvitys julkaistiin perjantaina Helsingissä. Selvitys havainnollistaa kiertotalouden taloudellista potentiaalia ja tarjoaa esimerkkejä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Konsulttiyhtiö McKinsey on toiminut selvityksessä Sitran sisältökumppanina.
”Maailmalla kiertotalous on mitä ajankohtaisin teema, ja sen taloudelliset mahdollisuudet on arvioitu valtaviksi. Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan kiertotalousmarkkinoiden arvo on jopa 700 miljardia euroa. Me Sitrassa halusimme selvittää, mitkä sen mahdollisuudet ovat Suomelle – ja nekin osoittautuivat merkittäviksi”, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.
Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotalous tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa entistä paremmin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote on suunniteltu niin että materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä.
”Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei kuitenkaan ole materiaalivirroissa tai jätteessä. Niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Lähtökohtana tulisikin olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy, ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana”, selvitys toteaa.
Väestönkasvu ja luonnonvarojen niukkeneminen nostavat tulevaisuudessa raaka-aineiden hintoja ja heikentävät niiden saatavuutta. Kiertotalous auttaa Suomea varautumaan tähän kehitykseen, kun resurssien uudelleenkäyttö voidaan nostaa uudelle tasolle.
”Kiertotalouteen siirtyminen on tulevaisuudessa väistämätöntä, mutta jos se tehdään ajoissa ja suunnitellusti, kansantaloutemme pystyy hyötymään edelläkävijyydestä, luomaan uusia innovaatioita ja tarjoamaan ratkaisuja myös vientiin”, Pantsar-Kallio sanoo.
Suomi on jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla: paperiteollisuudessa energiatehokkuus tai modulaarisuuteen panostaminen teollisuudessa ovat hyviä esimerkkejä kiertotalouden käytännöstä.
Silti paljon olisi vielä tehtävissä: 54 prosenttia jätteestä ei kierrätetä tai käytetä uudelleen millään tavoin, eikä meillä juuri ole innovatiivisia palvelukonsepteja liittyen vaikka laitteiden huoltoon, uusiokäyttöön tai -valmistukseen. Maailmalla näistäkin on jo menestyksekkäitä esimerkkejä, kuten maailman suurimpiin kuuluva mattovalmistaja Interface, joka liisaa mattoja käyttäjille, minkä jälkeen ne palautuvat tehtaalle uusien mattojen raaka-aineeksi. Samantyyppisiä liiketoimintamalleja ovat luoneet esimerkiksi lentokonemoottoreita valmistava Rolls-Royce, öljy-yhtiö British Petroleum, hissivalmistaja Kone ja konepajayritys Kemppi, joka koneiden myynnin sijaan tuo työmaalle sekä laitteet että niille osaavat käyttäjät.
”Yritysten tulee jo tuotesuunnittelussa huomioida tuotteiden kierrätettävyys ja modulaarisuus sekä lisätä tuotteisiinsa enemmän älyä ja palveluita. Yritysten pitäisi nykyistä enemmän miettiä, mitä asiakkaat haluavat: tuotteen vai mahdollisuuden käyttää sitä tarvittaessa ”, Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen sanoo.
Selvitys luotaa kiertotalouden mahdollisuuksia viidellä talouden sektorilla: konepajateollisuudessa, paperiteollisuudessa, ruokaketjussa, rakentamisessa ja yksityisessä kulutuksessa. Selvityksessä on arvioitu kunkin talouden lohkon arvopotentiaali, nostettu esiin kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia ja tehty ehdotuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille kiertotalouden edistämiseksi. Suurimmaksi hyötyjäksi arvioitiin selvityksessä konepajateollisuus, jonka kiertotalouden vuositason potentiaaliksi arvioitiin 300 – 450 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Taloyhtiöiden mahdollisuus saada lainaa energiatehokkuusinvestointeihin helpottui kesällä, kun Euroopan investointirahasto (EIR) teki lainoista takaussopimukset keskeisten suomalaispankkien kanssa. Suurta ryntäystä lainahanoille ei ole kuitenkaan vielä taloyhtiöiden keskuudessa näkynyt.
Käytetty hiekoitushiekka luokitellaan lainsäädännön mukaan jätteeksi, ja sen kierrätys on toistaiseksi ollut ongelmallista. Tiettävästi ensimmäisenä rakennusalan toimijana Kreate saa nyt käsitellä ja myydä kierrätettyä hiekoitushiekkaa.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään