Helsingin kaupunki teettää maaperätutkimuksia itäisellä Katajanokalla. Tutkittavalla alueella on ollut 1970-luvulle asti satama- ja telakkatoimintaa sekä muuta teollisuutta. Lisäksi Katajanokan aluetta on laajennettu merta täyttämällä 1800-luvun lopulta alkaen. Alueelta tutkitaan haitta-aineita, joita on voinut kulkeutua maaperään.
Näytteitä otetaan kairakoneella kaupungin hallinnoimilta katu- ja puistoalueilta. Näytteistä analysoidaan muun muassa metallien ja öljyjen pitoisuuksia.
Tutkimukset toteutetaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä alueen asukkaille ja käyttäjille. Liikenne voidaan kuitenkin joutua keskeyttämään muutamaksi tunniksi kerrallaan kapeimmilla kaduilla ja kujilla.
Alueen teollisen historian takia on mahdollista, että Katajanokalla on alueita, joilta löytyy haitta-aineita. Katajanokkaa on laajennettu merta täyttämällä 1800-luvun loppupuolelta lähtien 1980-luvulle asti.
– Tuolloin täyttömaalle ei ollut samanlaisia laatuvaatimuksia kuin nykyisin, sanoo ympäristötarkastaja Erja Puntti-Hannuksela.
Viime vuosikymmeninä Katajanokalla on tehty muutamia pilaantuneen maaperän kunnostuksia tonttien rakentamisen yhteydessä. Myös satama-alueen maaperää on kunnostettu. Katajanokan itäosassa todettiin maaperän pilaantuneisuutta syksyllä 2015 tehdyissä tutkimuksissa.
Nyt tehtävät tutkimukset alkavat 8. helmikuuta ja kestävät noin kolme kuukautta. Huhti-toukokuussa saadaan tietoa siitä, onko alueen maaperää tarvetta kunnostaa tai tutkia lisää. Kaupunki tiedottaa tutkimusten tuloksista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Tutkimukset tekee Ramboll Finland Oy. Tilaajana on kiinteistövirasto ja tutkimukset tehdään Helsingin ympäristökeskuksen valvonnassa.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin vain osittain. Esimerkiksi suunnitelmien ajantasaisuus vaihtelee. Sään ääri-ilmiöiden riskit ovat paikallisia, joten varautumisenkin tulee olla paikallista.
Uusia puita, istutuksia ja istuskelupaikkoja lisätään kesän aikana neljälle kadulle ja aukiolle Helsingin Kallion, Vallilan ja Kruununhaan alueilla. Tavoitteena on lisätä katuvihreän määrää kaupungissa.
Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.
Suurin osa helsinkiläisistä kokee olonsa turvalliseksi omalla asuinalueellaan, myös viikonloppuiltaisin. Turvallisuuden kokemukset ovat kuitenkin viime vuosina heikentyneet. Pääkaupunkilaiset ovat myös huolissaan asuinalueiden eriarvoisuudesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään