Kaupunki teettää maaperäselvityksiä Katajanokalla

Helsingin kaupunki teettää maaperätutkimuksia itäisellä Katajanokalla. Tutkittavalla alueella on ollut 1970-luvulle asti satama- ja telakkatoimintaa sekä muuta teollisuutta. Lisäksi Katajanokan aluetta on laajennettu merta täyttämällä 1800-luvun lopulta alkaen. Alueelta tutkitaan haitta-aineita, joita on voinut kulkeutua maaperään.

Näytteitä otetaan kairakoneella kaupungin hallinnoimilta katu- ja puistoalueilta. Näytteistä analysoidaan muun muassa metallien ja öljyjen pitoisuuksia.

Tutkimukset toteutetaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä alueen asukkaille ja käyttäjille. Liikenne voidaan kuitenkin joutua keskeyttämään muutamaksi tunniksi kerrallaan kapeimmilla kaduilla ja kujilla.

Tutkimustulokset valmistuvat keväällä

Alueen teollisen historian takia on mahdollista, että Katajanokalla on alueita, joilta löytyy haitta-aineita. Katajanokkaa on laajennettu merta täyttämällä 1800-luvun loppupuolelta lähtien 1980-luvulle asti.

– Tuolloin täyttömaalle ei ollut samanlaisia laatuvaatimuksia kuin nykyisin, sanoo ympäristötarkastaja Erja Puntti-Hannuksela.

Viime vuosikymmeninä Katajanokalla on tehty muutamia pilaantuneen maaperän kunnostuksia tonttien rakentamisen yhteydessä. Myös satama-alueen maaperää on kunnostettu. Katajanokan itäosassa todettiin maaperän pilaantuneisuutta syksyllä 2015 tehdyissä tutkimuksissa.

Nyt tehtävät tutkimukset alkavat 8. helmikuuta ja kestävät noin kolme kuukautta. Huhti-toukokuussa saadaan tietoa siitä, onko alueen maaperää tarvetta kunnostaa tai tutkia lisää. Kaupunki tiedottaa tutkimusten tuloksista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Tutkimukset tekee Ramboll Finland Oy. Tilaajana on kiinteistövirasto ja tutkimukset tehdään Helsingin ympäristökeskuksen valvonnassa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

23.11.2021

Kaupallinen yhteistyö

Kaupunkiviljelykokeilut kerrostalossa – viljelmät nostivat yhteisten tilojen käyttöastetta ja lisäsivät asumisviihtyvyyttä

Roosa Halonen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Julia Johansson ja Marja Roitto, Maataloustieteiden osasto, Helsingin yliopisto 6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa testattiin viljelymenetelmiä kerrostaloissa yhdessä asukkaiden ja kaupunkiviljelyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa Helsingissä ja Vantaalla. Kaupunkiviljely on kasvattanut suosiotaan ja sitä voidaan toteuttaa myös taloyhtiöympäristössä. Vaihtoehtoja viljelyn toteuttamiseen taloyhtiön yhteisissä tiloissa löytyy runsaasti.

HSY

7.4.2022

Kaupunkiviljelyä voi harrastaa myös ilman omaa pihaa tai palstaa – HSY:n Ilmastoinfon uutuuskurssi tarjoaa apua taloyhtiöviljelijöille

Kaupunkiviljely on yhä suositumpaa, mutta palstoille voi olla vuosienkin jonot. Tilannetta helpottaa HSY:n kevään uutuuskurssi Koko talo viljelee. Se pohjautuu HSY:n CircularHoodFood -hankkeessaan tuottamaan Kaupunkiviljelyoppaaseen.

rönsyilevä

22.9.2022

Nyt kannattaa karsia rönsyilevää kasvillisuutta

Kadun puolelle kurottavat istutukset voivat olla vaaraksi liikenteelle ja haitata kadun kunnossapitoa. Helsingin kaupunki muistuttaa, että tonteilla kasvavien istutusten hoito on kiinteistön haltijan vastuulla.

parvekelasien kunnossapito

18.5.2022

Kuka vastaa parvekelasien kunnossapidosta ja sen kustannuksista?

Kenen vastuulla on parvekelasien kunnossapito? Entä miten siihen liittyvät kustannukset jaetaan? Tästä aiheesta tulee usein kysymyksiä Kiinteistöliiton lakineuvontaan.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti