Maakuntahallitus on nimennyt Helsingin Kallion Vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi 2017. Valinnan ratkaisi kalliolaisten avoimesti verkottunut yhteistoiminta. Yhteisöllisyys on jokapäiväistä ja näkyy esimerkiksi pitkäjänteisessä kaupunkikulttuurityössä, josta on vastannut Kallion Kulttuuriverkosto, kuin myös uudemmassa pop-up -toiminnassa.
Kulttuuriverkoston tapahtumien lista on pitkä ja mukana on satoja paikallisia kulttuuritoimijoita. Yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kaupunginosafestivaaleista on keväinen Kallio kukkii, joka houkuttelee osallistujia ympäri Helsinkiä, ja on ollut merkittävä suunnannäyttäjä suomalaisessa kaupunkikulttuurissa. Kallion Kulttuuriverkosto oli merkittävässä roolissa myös kuvassa olevan elokuvateatteri Rivieran tilojen löytämisessä.
Yhdessä tekemisen ansiosta asukkaat kokevat Kallion hyvänä paikkana asua ja elää. Monenkirjava asukkaiden yhteisö on oppinut myös pitämään erilaisuutta arvona ja ottamaan kaikki mukaan toimintaan.
– Kallio on ollut ehdolla jo useana vuonna ja oli jo korkea aika palkita kalliolaisten hieno työ yhteishengen eteen, kertoo erityisasiantuntija Tarja Haili Uudenmaan liitosta.
Uudenmaan liiton kunniamaininta ja 2 000 euron avustus toiminnan kehittämiseen myönnetään kaupunginosan kolmelle aktiiviselle yhteisölle: Kallion Kulttuuriverkostolle, Kallio-seuralle ja Kallio-liikkeelle
Uudenmaan liiton tunnustus asuinalueiden vaalijoille on myönnetty vuodesta 1988 lähtien. Vuorovuosin nimetään vuoden kaupunginosa ja vuoden kylä. Nimeäminen perustuu uusmaalaisten järjestöjen ja asukkaiden ehdotuksiin, joita voi syksyisin jättää Uudenmaan liiton verkkosivuilla.
Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati seuloo ehdotuksista kolmen kärjen, joista maakuntahallitus valitsee voittajan. Tänä vuonna ehdolla oli 11 kaupunginosaa.
Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Vuoden taloyhtiöteoksi on puolestaan valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään