Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kaksi kutakuinkin samankokoista kerrostaloa. Molemmissa taloyhtiöissä on 22 asuntoa. Kaukolämpötalossa on neliöitä 1398 ja maalämpötalossa 1348. Toinen valitsi lämmitystavakseen perinteisen kaukolämmön. Toinen päätyi maalämpöön. Molemmissa toimi isännöitsijänä Juhani Kortelainen.
Vuonna 2021 maalämpötalon energiakulut olivat 11 032 euroa. Siitä kului lämmitykseen 7 190 euroa ja yleissähköön 3 842 euroa. Kaukolämpötalossa lämmitys imaisi 18 300 euroa ja yleissähkö 4 557 neliötä.
Energiakustannuksissa samankokoisissa ja -ikäisissä taloissa ero oli lähes 12 000 euroa.
– Maalämpötalo on säästänyt kymmenessä vuodessa yli sata tuhatta euroa, Kortelainen muistuttaa, Ylen haastattelussa.
Asuinneliötä kohti lämmityskustannukset maalämmöllä ovat 0,44 euroa kuukaudessa, kaukolämmöllä 1,09 euroa. Sadassa neliössä ero on 65 euroa, 50 neliössä puolet siitä.
Lämmitysenergiaa edullisimmassa kului viime vuonna 57,12 megawattituntia, kalliimmassa 187 megawattituntia.
Maalämpöön vaihtamista harkitsee tällä hetkellä moni kaukolämmössä oleva taloyhtiö. Joukossa on sekä kerrostaloja että rivitaloja. Voidaan puhua jopa buumista.
Kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisen taustalla on valtakunnallinen ilmiö, joka on saanut vauhtia kaukolämmön reiluista hinnankorotuksista. Kaikki energiayhtiöt eivät ole suuria korotuksia kuitenkaan tehneet.
Yhteistyö isännöitsijän kanssa saattaa sujua kuin tanssi – tai aiheuttaa harmaita hiuksia koko hallitukselle. Toisinaan epäluottamus johtaa isännöitsijän vaihtamiseen. Kiinteistölehti Lounais-Suomi kysyi kahden turkulaisen taloyhtiön kokemuksista.
Maalämpökaivoon kertyy ympäröivästä maaperästä vettä, joka jäätyessään saattaa aiheuttaa vaurioita keruuputkistoon. Vesi voi jäätyä, jos kaivosta kerätään enemmän lämpöä kuin se pystyy luovuttamaan. Jäätyminen on mahdollista ehkäistä jo rakennusvaiheessa poraamalla kaivot riittävän syviksi.
Asunto-osakeyhtiössä yhtiökokouksella on yleistoimivalta, kun taas hallituksen ja mahdollisen isännöitsijän toimivalta on rajoitetumpaa. Toimivallanjako taloyhtiössä on periaatteessa selkeä: ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, hierarkiassa seuraavana on hallitus ja tämän jälkeen isännöitsijä.
Tilaajille
Oman toimen ohessa toimivan eli oto-isännöitsijän olisi hyvä olla oppimis- ja tiedonhaluinen toimija, joka tunnistaa oman osaamisensa rajat ja hakee tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua. Tärkeintä on, että hänellä on riittävästi aikaa isännöitsijän töiden hoitamiseen.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään