Hyvä putkistotutkimusraportti on työkalu, jota kaipaavat taloyhtiöiden asukkaat, omistajat, hallitukset ja isännöitsijät, mutta myös putkiremontteja käytännössä suunnittelevat ja toteuttavat yritykset. Tärkeintä raportissa ovat siinä esitetyt tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset. Ne on kirjoitettava sellaiseen muotoon, että kaikki maallikotkin ymmärtävät helposti, missä kunnossa kiinteistön putkistot ovat.
Putkistotutkimuksen tekeminen tulee kiinteistöissä ajankohtaiseksi, kun putkivaurioiden määrä alkaa kasvaa selvästi tai viimeistään silloin, kun kiinteistön putkistot lähestyvät noin 30 vuoden ikää. Putkistotutkimuksen laajuudesta riippuen siihen voidaan sisällyttää viemärien ja tulovesiputkien lisäksi myös lämmitysverkosto sekä kylpyhuoneiden ja muiden märkätilojen tutkimukset.
Putkistotutkimusraportin tärkein sisältö löytyy aina sen johtopäätöksistä ja suosituksista. Johtopäätöksien perusteella sekä maallikot että myös kiinteistöalan ammattilaiset saavat hyvän arvion siitä, kuinka pitkään kiinteistön nykyiset putkistot toimivat kelvollisesti.
Taloyhtiön omalle väelle, eli asukkaille, omistajille ja hallitukselle, hyvä putkistotutkimusraportti tarjoaa erittäin tärkeää tietoa eräästä kiinteistön keskeisimmästä ja arvokkaimmasta osasta. Raportti on eräs tärkeä tekijä, joka vaikuttaa putkistoa koskeviin remonttipäätöksiin. Nämä päätökset vaikuttavat merkittävästi kiinteistön tulevaisuuteen ja arvoon vuosikymmeniä eteenpäin.
Isännöitsijöille, lvi-suunnittelijoille sekä muille kiinteistöalan ammattilaisille raportti antaa myös paljon yksityiskohtaista teknistä tietoa putkiston kunnosta, jota he voivat hyödyntää kiinteistön tulevaisuuden korjausten arvioinnissa.
Erityisesti 1970-luvulla rakennettujen kiinteistöjen korjaussuunnitteluun erikoistunut isännöitsijä Jouni Suominen Tapiolan Lämpö Oy:stä arvostaa putkistotutkimusraporteissa niiden hyvää taittoa ja virheettömyyttä.
– Virheitä ei saa olla ollenkaan tai koko raportilta katoaa uskottavuus, sanoo Suominen.
Tutkimusraportin perusteella on pystyttävä päättelemään, missä kunnossa putkistot ovat seuraavat vuodet. Jos todetaan, että putket ovat kunnossa, niin yli 20-vuotiaassa talossa tutkimus on syytä uusia vasta viiden vuoden kuluttua. Jos taas todetaan, että putkien kunto ei ole kovin hyvä, osataan ryhtyä nopeasti oikeisiin toimenpiteisiin.
– Hyvä putkistotutkimusraportti ei liioittele eikä oleta tai spekuloi tarpeettomasti. Kaikkien raportin tulosten on perustuttava faktoihin ja sen johtopäätökset on kyettävä perustelemaan aukottomasti ja kansantajuisesti, painottaa Suominen.
Parhaissa putkistotutkimusraporteissa on Suomisen mukaan toteutettu hyvin myös taitto. Raportissa oleva kuvitus selventää lukijalle pelkkää tekstiä paremmin, mistä asiasta on milloinkin kysymys. Näkökulman on raportissa oltava allusta lähtien sellainen, että varsinkin taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä saavat siitä itselleen kaiken hyödyn.
– Taloyhtiön hallitukselle, asukkaille ja omistajille ovat tärkeimpiä kiinteistön putkiston elinkaariennusteet. Eli, pitääkö putkien kuntoon reagoida jopa nopeallakin aikataululla vai voidaanko vielä olla rauhallisesti jokunen vuosi. Tämän takia varsinkaan raportin yhteenveto ja johtopäätökset eivät saa olla mitään insinöörikieltä vaan niiden on oltava kaikkien asukkaiden helposti ymmärrettävissä, muistuttaa Suominen.
Putkiremontit, eli viralliseltä nimeltään ”linjasaneeraukset”, ovat yleensä haasteellisimpia, mutta samalla myös kiinnostavimpia projekteja vanhoissa, jopa yli 100-vuotiaissa arvotaloissa. Niiden kohdalla myös putkistotutkimusraporttien tarjoamat tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Vanhoissa taloissa on vuosikymmenten aikana tehty jo useita putkiremontteja monilla eri menetelmillä, joten niissä on käytössä runsaasti erilaisia putkistovaihtoehtoja ja -materiaaleja. Hyvin tehty putkistotutkimusraportti tuo paljon hyödyllistä tietoa myös tällaisten kiinteistöjen erilaisista ja usein jopa kirjavista putkistoista.
Nuorimmat putkistoremonttia vaatineet talot ovat kuitenkin vain alle kymmenen vuotta vanhoja. Niissä on tehty jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa erittäin raskaita virheitä, joiden vuoksi putkistojen käyttöikä on jäänyt hyvin lyhyeksi. Putkistotutkimusraporttien avulla on saatu onneksi selvitettyä, kuinka korjaukset saataisiin myös näissä kohteissa tehtyä mahdollisimman kustannustehokkaasti.
– Tällaiset tapaukset ovat kaikille osapuolille erittäin ikäviä. Asunto on tunnetusti eräs suurimmista sijoituksista, joita yksittäinen ihminen elämänsä aikana tekee. Oletus on silloin, että kovalla rahalla ostettu asuinkiinteistö pysyy hyvässä käyttökunnossa vuosikymmeniä ja sen arvo säilyy. Tämä tavoite ei väärin rakennetuissa kiinteistössä toteudu, harmittelee runsaasti putkistotutkimusraportteja tehnyt Kiwa Inspectan Juha Rantanen.
Taloyhtiöissä asuu paljon osakkaiden vuokralaisia, jotka on tärkeää ottaa mukaan kaikkeen asumisviestintään. Vuokranantajan tulee varmistaa, että vuokralainen saa riittävän tiedon hoitovastuistaan, ja rohkaista tätä ilmoittamaan vioista ja puutteista.
Isännöintiyrityksen hinnankorotusesitys täytyy käsitellä taloyhtiön hallituksessa ja kirjata päätös pöytäkirjaan. Isännöintipalkkioiden muuttaminen on sopimusasia, joten hintojen muutos vaatii molempien osapuolten hyväksynnän.
Kun taloyhtiön märkätilat tarkastetaan säännöllisesti, voidaan välttyä kosteusvauroilta ja kalliilta korjauksilta. Märkätilatarkastus antaa tärkeää ja hyödyllistä informaatiota tilojen kunnosta, riskeistä ja vaurioista sekä korjaustarpeista ja niiden kiireellisyydestä.
Jos asukas kokee sisäilman huonoksi, täytyy tehdä sisäilmaselvitys. Selvityksen teossa auttaa THL:n kehittämä toimintamalli sisäilmatilanteiden selvittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä ongelmia hyvällä kiinteistönpidolla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään