Helsinki sitoutuu rakennusten nollahiilisyyteen

Helsinki on liittynyt kansainväliseen nollahiilirakennussitoumukseen. Yli puolet kaupungin hiilidioksidipäästöistä on peräisin lämmityksestä.

Helsinki on 4. joulukuuta liittynyt World Green Building Council -yhteistyöverkoston  nollahiilirakennussitoumukseen, jossa kaupungit ja yritykset sitoutuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden omassa rakennuskannassaan kiinteistöjen energiankäyttöä koskevien hiilidioksidipäästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin tavoitteena on olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee rakennusten lämmityksestä. Noin 45 prosenttia Helsingin päästövähennyspotentiaalista puolestaan liittyy rakennuksiin. Nollahiilirakennuksella tarkoitetaan erittäin energiatehokasta rakennusta, jonka kaikki tarvitsema energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

– Ilmastonmuutos on aikamme kriittisin haaste, ja Helsinki on etujoukoissa sen torjumiseksi. Tarvittavaa lämmitysenergian määrää on vähennettävä järjestelmällisesti. Siksi rakennukset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. Helsinki on sitoutunut toteuttamaan omaan rakennuskantaansa hyvin kunnianhimoisia toimenpiteitä lämmönkulutuksen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Omalla toiminnallamme johdamme myös muita ryhtymään toimiin, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Tiukat tavoitteet kaupungin omille rakennuksille

Helsinki on asettanut Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassaan selkeät energiatehokkuustavoitteet rakennuksille, jotka ovat suoraan kaupungin hallinnassa. Uusien toimitilojen osalta rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun on oltava 20 prosenttia alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan. Vastaavasti E-luvun tulisi tilojen peruskunnostuksen jälkeen olla enintään 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksista.

Kaikki kaupungin rakennuttamat uudet asuinrakennukset tulevat kuulumaan energialuokkaan A. Kaupunki investoi omassa rakennuskannassaan voimakkaasti paikallisesti tuotettuun uusiutuvaan energiaan, kuten geotermiseen ja aurinkoenergiaan.

Energiarenessanssi-ohjelmaa valmistellaan yksityisen rakennuskannan energiaremonttien jouduttamiseksi

Helsingin kaupungilla on parhaillaan valmisteilla Energiarenessanssi-ohjelma, jonka tarkoituksena on jouduttaa yksityisomistuksessa olevissa rakennuksissa tehtäviä energiakorjauksia. Tavoitteena on vähentää lämmitysenergian määrää kymmenillä prosenteilla koko Helsingin rakennuskannassa vuoteen 2035 mennessä. Tarkoituksena on kasvattaa muun muassa neuvontaa energiaremonttien toteuttamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi, suunnitella kaupunginosia yhä enemmän hiilineutraalisuuden mukaisesti sekä ohjata rakennusvalvonnassa asiakkaita energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja uusiutuvaan energiaan.

World Green Building Council on verkosto, jonka tavoitteena on terveellinen ja kestävä rakennettu ympäristö. Verkosto koostuu 70 kansallisesta Green Building Councilista, jotka sijaitsevat ympäri maailmaa.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

27.4.2022

Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve lähes 8 miljardia euroa

Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.

18.1.2022

Kattojen lumikuormia kannattaa tarkkailla nyt etenkin Lapissa

Eniten lunta veden määrällä mitattuna on tällä hetkellä Luoteis-Lapissa, jossa lumikuorma ylittää laajalla alueella riskirajana pidettävän 100 kg/m2. Lumen syvyydestä saa paikkakuntakohtaista tietoa esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelusta osoitteesta www.ymparisto.fi. Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia kohteita ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet, kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit.

helle

4.5.2022

Helteet tekevät kodeista vaarallisen kuumia – Tulevaisuuden jäähdytystarpeet selvityksessä

Tukalat helteet ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen myötä. Ne aiheuttavat epämukavien olojen lisäksi ennenaikaisia kuolemia, joten asuntoihin etsitään nyt jäähdytyskeinoja. Aalto-yliopiston tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötilojen vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen.

21.2.2022

Isännöintiliitto: Valtion energiatukihankkeet ovat taloyhtiöille riittämättömiä

Energia-avustukset koetaan tarpeelliseksi, jotta taloyhtiöiden hankkeet käynnistyisivät. Avustuksella on iso merkitys yhtiökokouksen päätöksenteossa. – Taloyhtiöiden isoissa hankkeissa eurot ohjaavat keskustelua vahvasti.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti