Helsinki on liittynyt kansainväliseen nollahiilirakennussitoumukseen. Yli puolet kaupungin hiilidioksidipäästöistä on peräisin lämmityksestä.
Helsinki on 4. joulukuuta liittynyt World Green Building Council -yhteistyöverkoston nollahiilirakennussitoumukseen, jossa kaupungit ja yritykset sitoutuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden omassa rakennuskannassaan kiinteistöjen energiankäyttöä koskevien hiilidioksidipäästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin tavoitteena on olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee rakennusten lämmityksestä. Noin 45 prosenttia Helsingin päästövähennyspotentiaalista puolestaan liittyy rakennuksiin. Nollahiilirakennuksella tarkoitetaan erittäin energiatehokasta rakennusta, jonka kaikki tarvitsema energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
– Ilmastonmuutos on aikamme kriittisin haaste, ja Helsinki on etujoukoissa sen torjumiseksi. Tarvittavaa lämmitysenergian määrää on vähennettävä järjestelmällisesti. Siksi rakennukset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. Helsinki on sitoutunut toteuttamaan omaan rakennuskantaansa hyvin kunnianhimoisia toimenpiteitä lämmönkulutuksen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Omalla toiminnallamme johdamme myös muita ryhtymään toimiin, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Helsinki on asettanut Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassaan selkeät energiatehokkuustavoitteet rakennuksille, jotka ovat suoraan kaupungin hallinnassa. Uusien toimitilojen osalta rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun on oltava 20 prosenttia alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan. Vastaavasti E-luvun tulisi tilojen peruskunnostuksen jälkeen olla enintään 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksista.
Kaikki kaupungin rakennuttamat uudet asuinrakennukset tulevat kuulumaan energialuokkaan A. Kaupunki investoi omassa rakennuskannassaan voimakkaasti paikallisesti tuotettuun uusiutuvaan energiaan, kuten geotermiseen ja aurinkoenergiaan.
Helsingin kaupungilla on parhaillaan valmisteilla Energiarenessanssi-ohjelma, jonka tarkoituksena on jouduttaa yksityisomistuksessa olevissa rakennuksissa tehtäviä energiakorjauksia. Tavoitteena on vähentää lämmitysenergian määrää kymmenillä prosenteilla koko Helsingin rakennuskannassa vuoteen 2035 mennessä. Tarkoituksena on kasvattaa muun muassa neuvontaa energiaremonttien toteuttamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi, suunnitella kaupunginosia yhä enemmän hiilineutraalisuuden mukaisesti sekä ohjata rakennusvalvonnassa asiakkaita energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja uusiutuvaan energiaan.
World Green Building Council on verkosto, jonka tavoitteena on terveellinen ja kestävä rakennettu ympäristö. Verkosto koostuu 70 kansallisesta Green Building Councilista, jotka sijaitsevat ympäri maailmaa.
Euroopan parlamentin julkistama kanta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen on nostattanut pelkoja kiinteistöjen arvonkehityksestä ja tulevista pakkoremonteista. Parlamentin näkemyksen odotetaan kuitenkin vielä lieventyvän.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole varattu määrärahoja asuinrakennusten energia-avustuksille. Kiinteistöalan järjestöt arvostelevat päätöstä. Asuinrakennusten korjaustarve on yhdeksän miljardia euroa ja kasvaa edelleen rakennuskannan ikääntyessä.
Kristillisdemokraattien Sari Tanuksen vastaukset Kiinteistölehden eduskuntavaalikyselyyn.
Tuore hallitusohjelma saa kiitosta taloyhtiöiden etua ajavalta Suomen Kiinteistöliitolta. Hallitusohjelma sitoutuu edistämään taloyhtiöiden toimintaympäristöä monella tapaa. Liitto on kuitenkin huolissaan asuinrakennusten korjaustarpeen unohtamisesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään