Helsinki on liittynyt kansainväliseen nollahiilirakennussitoumukseen. Yli puolet kaupungin hiilidioksidipäästöistä on peräisin lämmityksestä.
Helsinki on 4. joulukuuta liittynyt World Green Building Council -yhteistyöverkoston nollahiilirakennussitoumukseen, jossa kaupungit ja yritykset sitoutuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden omassa rakennuskannassaan kiinteistöjen energiankäyttöä koskevien hiilidioksidipäästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin tavoitteena on olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee rakennusten lämmityksestä. Noin 45 prosenttia Helsingin päästövähennyspotentiaalista puolestaan liittyy rakennuksiin. Nollahiilirakennuksella tarkoitetaan erittäin energiatehokasta rakennusta, jonka kaikki tarvitsema energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
– Ilmastonmuutos on aikamme kriittisin haaste, ja Helsinki on etujoukoissa sen torjumiseksi. Tarvittavaa lämmitysenergian määrää on vähennettävä järjestelmällisesti. Siksi rakennukset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. Helsinki on sitoutunut toteuttamaan omaan rakennuskantaansa hyvin kunnianhimoisia toimenpiteitä lämmönkulutuksen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Omalla toiminnallamme johdamme myös muita ryhtymään toimiin, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Helsinki on asettanut Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassaan selkeät energiatehokkuustavoitteet rakennuksille, jotka ovat suoraan kaupungin hallinnassa. Uusien toimitilojen osalta rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun on oltava 20 prosenttia alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan. Vastaavasti E-luvun tulisi tilojen peruskunnostuksen jälkeen olla enintään 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksista.
Kaikki kaupungin rakennuttamat uudet asuinrakennukset tulevat kuulumaan energialuokkaan A. Kaupunki investoi omassa rakennuskannassaan voimakkaasti paikallisesti tuotettuun uusiutuvaan energiaan, kuten geotermiseen ja aurinkoenergiaan.
Helsingin kaupungilla on parhaillaan valmisteilla Energiarenessanssi-ohjelma, jonka tarkoituksena on jouduttaa yksityisomistuksessa olevissa rakennuksissa tehtäviä energiakorjauksia. Tavoitteena on vähentää lämmitysenergian määrää kymmenillä prosenteilla koko Helsingin rakennuskannassa vuoteen 2035 mennessä. Tarkoituksena on kasvattaa muun muassa neuvontaa energiaremonttien toteuttamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi, suunnitella kaupunginosia yhä enemmän hiilineutraalisuuden mukaisesti sekä ohjata rakennusvalvonnassa asiakkaita energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja uusiutuvaan energiaan.
World Green Building Council on verkosto, jonka tavoitteena on terveellinen ja kestävä rakennettu ympäristö. Verkosto koostuu 70 kansallisesta Green Building Councilista, jotka sijaitsevat ympäri maailmaa.
Jalo Helsingin kotimainen, designiltaan palkittu Kupu 10 -palovaroitin yhdistää toimintavarmuuden, käytännöllisyyden ja visuaalisen tyylikkyyden. Tuote on suunniteltu vastaamaan erityisesti taloyhtiöiden tarpeita.
Jalo Helsinki
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kolme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää asetusehdotusta. Säädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään