VastuunjakotaulukkoPlus on laajennettu, taloyhtiön hallituksille ja isännöitsijöille tarkoitettu versio Taloyhtiön vastuunjakotaulukosta. Oppaasta ilmestyi marraskuun alussa uusi painos. VastuunjakotaulukkoPlus 2017 on käytännössä Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2017 höystettynä vastuukohtien selityksillä ja esimerkkitapauksilla, joissa kuvataan kunnossapitovastuun jakautumista tosielämän korjaus- ja vahinkotilanteissa.
Kun vahinko sattuu taloyhtiössä, tulisi tietää, kenen vastuulla korjauskustannukset ovat. Yle kertoo artikkelissaan, mitä osakkeenomistajan tulisi tietää vastuunjaosta taloyhtiössä. Vastuunjakotaulukko kertoo vastuun Asunto-osakeyhtiölaki määrittää, että yhtiön tulee kunnossa rakenteet ja eristeet sekä perusjärjestelmät.
Perustaso on taso, jota noudatetaan taloyhtiön asunnoissa suorittamissa korjauksissa. Perustaso tuli terminä tutuksi myös Matille ja Maijalle, joiden asunnon kylpyhuoneessa oli paljastunut kosteusvaurio. Isännöitsijä ilmoitti, että taloyhtiö vastaa kosteusvaurion korjaamisesta ja että kylpyhuone remontoidaan perustasoon.
Maija laittoi ruokaa keittiössään, kun hän havahtui lasin helinään. Olohuoneesta hän löysi syyllisen näköisen Eemeli-pojan, joka oli taas kerran potkinut sisällä palloa. Ikkuna oli mennyt rikki, kun pallo oli lentänyt sitä päin.
Taloyhtiön osakas on siinä mielessä onnekas, ettei hänen tarvitse maksaa kaikkia asuntonsa korjauksia itse. Tietynlaiset viat ja vauriot korjaa taloyhtiö. Kunnossapito- ja korjausvastuista määrätään asunto-osakeyhtiölaissa mutta vain pääpiirteittäin.
Kun kylppäristä löytyy kosteutta, kuka selvittää vaurion syyn ja kenen kuuluu maksaa korjaukset? Entä kenen piikkiin parvekelasit korjataan? Minne soittaa, kun viemäri ei vedä tai WC-pönttö vuotaa – vai pitäisikö tällöin tehdä itse jotain?