Vuonna 2017 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 2 744 655 tonnia. Määrä on pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille on vähennetty voimakkaasti viime vuosina vallinneen suuntauksen mukaan.
Jäteastian normaali tyhjennyspäivä voi siirtyä vuodenvaihteen juhlapyhien vuoksi pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Jouluviikolla jäteastioita tyhjennetään poikkeuksellisesti myös joulu- ja tapaninpäivänä jätehuollon toimivuuden takaamiseksi. Kiinteistöjen tulee huolehtia porttien aukiolosta jouluviikolla.
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti. – Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta […]
Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä. Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY valmistelee kokeilua, jossa testataan jätteiden keräämistä monilokeroisilla jäteastioilla. Monilokerokeräyksen tavoitteena on parantaa asukkaiden lajittelumahdollisuuksia ja näin saada enemmän arvokkaita materiaaleja hyödynnettäväksi. Monilokerokeräys alkaa toukokuussa 2019 valituilla kiinteistöillä Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY parantaa kotitalouksien lajittelumahdollisuuksia entisestään uudistamalla pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Vuonna 2021 biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.
Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta. Pääkaupunkiseudun kunnissa jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän eli HSY:n alueella muovipakkauksia kerätään lähes 6000:ssa taloyhtiössä, ja määrä kasvaa koko ajan. Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti keväällä, kuinka hyvin asukkaat lajittelevat muovipakkauksia kiinteistöjen keräysastioihin. Lajittelututkimuksessa selvisi, että muovipakkausten seassa on vain alle viidennes sinne kuulumatonta jätettä, kuten kartonkia, paperia, muoviesineitä tai biojätettä. – Tulokset olivat erittäin myönteiset.
Kiertotaloutta edistävät arkiset valinnat kiinnostavat suomalaisia. Jopa 61 prosenttia juuri toteutettuun kyselyyn vastanneista ilmoittaa vähentäneensä kuluttamista ympäristösyistä ja 77 prosentille on tärkeää, että heidän ostamansa tuotteet on mahdollista kierrättää tai korjata. Ilmastonmuutosta pidetään vakavana ongelmana ja sen torjumiseen ollaan halukkaita panostamaan, vaikka se vaikuttaisi asumiseen, liikkumiseen ja syömiseen.
Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia ihmiselle ja ympäristölle. Tavallisimpia kodin vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi maalit, akut, öljyt, liimat, lakat, lääkkeet sekä paristot ja energiansäästölamput. – Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin, taloyhtiön jäteastioihin tai luontoon, painottaa HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta.
HSY:n tuottaman tilaston mukaan pääkaupunkiseutulaiset ja kirkkonummelaiset tuottivat jätettä 313 kiloa asukasta kohden vuonna 2016. Kotitalousjätteen määrä kääntyi hienoiseen laskuun, vaikka seudun väestömäärä kasvoi samanaikaisesti. Kotitalousjätteen hyödyntäminen nousi 99 prosenttiin.
HSY selvitti vuonna 2016 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden näkemyksiä jätteiden lajittelusta. Kyselyn mukaan vain vähän yli puolet 18–25-vuotiaista kertoo lajittelevansa vaaralliset jätteet aina tai melko usein. Vanhemmissa ikäryhmissä, esimerkiksi 39–45-vuotiaiden kohdalla, näin toimii yli 70 % vastaajista.