Miten ja millaisia kaupunkialueita pitäisi rakentaa? Millaista asumista ja asumispalveluja ihmiset haluavat– ja ovatko he valmiit maksamaan niistä? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Pellervon taloustutkimus PTT:n käynnissä olevassa Asumispreferenssit -tutkimushankkeessa.
Taloyhtiöasuminen on välillä aikamoista taiteilua. Omista asumistavoistaan ei voi päättää vapaasti, vaan asumisessa on otettava huomioon naapurit ja taloyhtiön rooli kiinteistön omistajana. Parhaimmillaan taloyhtiössä asuminen on kuitenkin huoletonta ja mukavaa.
Suomalaisten ihannetalotyyppi on edelleen omakotitalo, vaikka sen suosio työikäisten keskuudessa onkin laskussa. Ahtaasti asuvien kotitalouksien määrä kuitenkin kasvaa kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa ahtaasti asuvien kotitalouksien määrä kasvaa.
Mikä on helsinkiläisasuntojen keskivuokra ja kuinka paljon se on muuttunut viime vuosina? Entä kuinka monta asuntoa Helsinkiin rakentui viime vuonna – tai vaikkapa vuonna 2000? Vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin löytyvät Helsingin kaupungin tänään avatulta Asuminen ja rakentamisen tilastotietoa Helsingistä –sivustolta.
Talotyyppien välinen vertailu paljastaa asuntokuntien pakkautuvan kerrostaloihin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 prosentilla eli 22 600 asuntokunnalla. Yhteensä kerrostaloissa asui 1 214 500 asuntokuntaa, siis lähes puolet kaikista asuntokunnista.
Vaikka suomalaiset ovat lottokansana taitavia haaveilemaan, niin kotiin ja asumiseen liittyvät unelmat ovat yllättävän maltillisia: eniten toivotaan lisätilaa ja pientä remonttia. Perinteisen punainen tupa ja perunamaa -haaveen rinnalle on nousemassa koti kaupungissa. Tulokset selviävät S-Pankin teettämästä Suomalaisten unelmakoti -tutkimuksesta.
Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Helsingin kaupunki ovat sopineet yhteistyöstä, jossa Helsingin Jätkäsaaressa järjestetään uudenlainen kaupunkiasumisen tapahtuma. Syyskuussa järjestettävä Elämisen polut -niminen tapahtuma nostaa yhdeksän päivän ajan esille kaupunkiasumisen uusia ratkaisuja ja palveluita. – Suomalaiset ja tanskalaiset ovat asumiseensa tyytyväisimmät kaksi kansakuntaa Euroopassa, muualta rinnalle yltää Japani.
Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, jonka vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin. Asumismenojen ennakoidaan lähivuosina kasvavan tuntuvasti. Valmistelussa on monia uudistuksia, joilla on isot vaikutukset sekä omistus- että vuokra-asujien menoihin.
Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.
Asuntomessut on käynnistänyt haun, jossa etsitään tekoja paremman asumisen puolesta. Tänä vuonna teemana on yhdenvertainen asuminen. Teko voi olla hanke, projekti, yksittäinen tempaus, ideologia, yritys tai ihan mikä vain, joka on parantanut suomalaista asumista.
Keskiviikkona 12.7. kuultiin Porissa useampi asumisaiheinen paneelikeskustelu. Mukana olivat muun muassa Suomen Vuokranantajat, Suomen ympäristökeskus, Suomen Asuntomessut sekä joukko poliitikkoja.
Yhä useampi suomalainen haluaa asua urbaanissa ympäristössä, kertoo uusin Asukasbarometri. Kaupungistuminen näkyy myös elämäntapojen muuttumisena kuten kahviloiden suosion nousuna sekä pyöräilyn lisääntymisenä. Sijainti, hyvät liikenneyhteydet sekä luonnonympäristö ja rauhallisuus ovat tärkeimmät viihtyvyystekijät kaupunkimaisilla asuinalueilla.