Isännöinnin sopimusehtoja uudistetaan
Isännöinti- ja manageeraussopimuksiin yleisesti sovellettavien ISE-ehtojen uudistustyö on käynnissä. Muutoksista neuvottelevat Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, RAKLI ja Isännöinnin Auktorisointi ISA.
Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin tai suhteessa bruttokansantuotteeseen, kirjoittaa Sampo Alhonsuo Finanssivalvonnan blogissa.
Vertailtaessa Suomea muuhun Eurooppaan on kotitatalouksillamme paljon velkaa, josta nopeasti kasvava osuus on asuntoyhteisövelkaa. Remontteihin ja korjausrakentamiseen käytettävä laina sekä uusien asuntojen yhtiölainaosuus ovat nostaneet kotitalouksien velkaantumisasteen hieman alle 128 prosenttiin, mistä asuntoyhteisölainojen osuus on yli 15 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2019 kotitalouksien velkaantumisasteen ennustetaan nousevan 133 prosenttiin, mistä asuntoyhteisölainojen osuus olisi 19 prosenttiyksikköä. Kotitalouksien osuus asuntoyhteisöjen veloista onkin kasvanut vuodesta 2013 lähtien yli 10 prosentin vuosivauhtia, ja kumulatiivinen kasvu on melkein 77 prosenttia.
Vaikka kotitaloudella ei olisi asuntolainaa, joutuvat kaikki asunto-osakeyhtiöiden osakkaat maksamaan vastikkeita ja he ovat yhdessä vastuussa taloyhtiön taloudesta ja velasta.
Korkojen nousu voi olla tulevaisuudessa riski kotitalouksille työttömyyden ohella. Suurin osa lainoista on otettu vaihtuvakorkoisina, jolloin yleisen korkotason noustessa korkomenot kasvavat nopeasti.
Korkojen nousun vaikutus kotitalouteen euroissa kertaantuu, jos vaikutusta tulee monesta eri lähteestä; asuntolainoista ja kulutusluotoista. Asunto-osakeyhtiönkin lainoja pitää lyhentää.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään