Viime vuosina kohtuuhintaisia ARA-asuntoja on tuotettu 7 800–9 000 asuntoa vuodessa. Määrää pitäisi Suomen neljänneksi suurimman asuinkiinteistöjen omistajan, Asuntosäätiö sr -konsernin mukaan lisätä niin, että vuosituotanto yltäisi vähintään 12 000 asuntoon sisältäen niin vuokra- kuin asumisoikeusasunnotkin.
− Vaikka asuntoja on tuotettu viime vuosina ennätysmäärä, asumisen hinta on siitä huolimatta noussut kasvukeskuksissa eli asuntotuotannon kokonaismäärää kasvattamalla ei saada hintoja kuriin, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen säätiön tiedotteessa.
Syksyn budjettiriihessä nostettiin ARAn valtuuksia myöntää korkotukilainoja ensi vuodelle 150 miljoonalla eurolla.
− Se on totta kai hyvä asia, mutta ei mielestäni riittävä satsaus, sillä rahoja joudutaan suuntaamaan uudistuotannon lisäksi entistä enemmän myös esimerkiksi asumisoikeusasuntojen peruskorjauksiin. Jos tuo summa voitaisiin käyttää pelkästään uudistuotantoon, sen turvin yllettäisiin korkeintaan 10 000 asunnon vuosituotantoon.
Korkotuki maksaa valtiolle vuosittain muutaman miljoonan euroa. Kun rinnalle laitetaan parin miljardin euron asumistukikulut, muutama miljoona näyttäytyy Kankaisen mukaan kovin vaatimattomalta kuluerältä.
− Asumistukea totta kai tarvitaan, mutta tuotantotuen etuja ei selvästikään mielletä riittävästi.
Valtiontukea saa nykyään vain sellaisille paikoille, joilla arvioidaan olevan asuntokysyntää tulevaisuudessakin eli paikoille, joiden asuntokanta ei voi kovin helposti muodostua taloudelliseksi riskiksi.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Talouden nollakasvu ja kuluttajien heikkona pysynyt luottamus ovat hyydyttäneet rakentamisessa orastaneen elpymisen. Tänä vuonna kasvu jää alle yhteen prosenttiin, ensi vuonna 3,5 prosentin tuntumaan, ennustaa Rakennusteollisuus RT. Vahvempaa toipumista on luvassa aikaisintaan vuonna 2027.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Oman vedenkulutuksen määrä tulee usein yllätyksenä asukkaille. ”Ei voi pitää paikkaansa” on yleinen kommentti, johon isännöitsijä joutuu ensimmäisten vesilaskujen jälkeen vastaamaan. Poimi jutusta vinkit säästäväiseen vedenkäyttöön.
Smartvatten
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään