Vuoteen 2020 verrattuna yksinelävien asunnottomien määrä väheni Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kaikista asunnottomista valtaosa on pääkaupunkiseudulla (47 %). Asunnottomia oli 103 kunnassa.
Naisten osuus asunnottomista oli 23 %. Asunnottomien nuorten, naisten ja maahanmuuttajataustaisten määrät laskivat edellisvuodesta.
Asunnottomista 65 % majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa tai laitoksissa asuu 8 % asunnottomista. Ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa asusti 17 % asunnottomista.
Koronapandemian vaikutukset voivat näkyä asunnottomuustilastoissa pidemmällä aikavälillä. Usea kunta mainitsi antamissaan tiedoissa, että päihde- ja mielenterveysongelmat ovat korona-aikana lisääntyneet ja kaikkein haastavimmassa tilanteessa olevien tilanne on entisestään vaikeutunut.
LUE LISÄÄ Asunnottomat 2021 -selvityksestä
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään