Asumisoikeusasuntoon pääsee kiinni pienellä pääomalla − sijoituksen saa takaisin asunnosta luovuttaessa

Asumisoikeuden voi hankkia maksamalla asumisoikeusmaksun, joka on enintään 15 prosenttia asunnon hankinta-arvosta. Sen jälkeen asukas maksaa kuukausittaista käyttövastiketta.

− Kodissa voi asua niin kauan kuin haluaa, mutta asuntoa ei voi ostaa omaksi, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n 1. varapuheenjohtaja Esa Mustonen Apu-lehdelle.

Pieni alkupääoma on varma sijoitus. Kun asukas haluaa muuttaa, asumisoikeusmaksu palautetaan hänelle rakennusindeksillä tarkistettuna.

Asumisoikeusasuminen täyttää tänä syksynä 30 vuotta, sillä ensimmäiset asumisoikeustalot nousivat Rovaniemelle ja Turkuun syksyllä 1991.

Asumisoikeusasumisen suosio on koko ajan ottanut askelia eteenpäin, mutta korona-aika sai sen suorastaan ryöpsähtämään. Suosion kasvu kohdistui etenkin suurimpiin kaupunkeihin ja parhaimmillaan asuntohakemusten määrä jopa kaksinkertaistui.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

13.1.2020

SATO pilotoi uudenlaista omistusasumisen muotoa

Vuokrakoteja tarjoava SATO tuo markkinoille ratkaisun, jossa omistusasumiseen voi päästä kiinni matalammalla kynnyksellä. JoustoKoti on uudenlainen osaomistamisen muoto, jossa omaan asuntoon pääsee kiinni pienellä pääomalla viidessä vuodessa. JoustoKoti-pilotti valmistuu Helsingin Taliin kesäkuun alussa.

3.9.2015

Häkävaroittimien toimintavarmuudessa puutteita – lopeta käyttö ja palauta kauppaan

Viiden eri häkävaroitinmallin toimintavarmuudessa on löytynyt vakavia puutteita Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valvonnassa. Suurin osa testatuista häkävaroittimista osoittautui testeissä toimimattomiksi tai ne eivät palautuneet toimintakuntoisiksi korkeasta häkäpitoisuudesta. Tukes on vaatinut maahantuojia, valmistajia ja jakelijoita keräämään jo ostetut tuotteet pois kuluttajilta ja poistamaan tuotteet myynnistä.

11.9.2015

Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa

Kunnat hallinnoivat Suomessa mittavaa rakennuskantaa, joka on pääosin heikossa kunnossa. Valtavasta energiatehokkuuspotentiaalista huolimatta korjausvauhti matelee investointien puuttuessa. WWF:n ja Schneider Electricin tuoreen raportin mukaan energiatehokkuusparannukset voidaan rahoittaa syntyvien säästöjen avulla jopa kokonaan kunnan budjettiin kajoamatta.

29.3.2017

Moni koti kärsii sisäilmaongelmista turhaan

Tunkkaisuus, viemärin haju, kosteusvauriot ja ikävät terveysoireet: ilmanvaihtoon kiinnitetään yleensä huomiota vasta, kun syntyy ongelmia. Useimmiten syynä ovat huonosti toimivat tai kokonaan puuttuvat raitisilmaventtiilit. Asukkaat saattavat myös tahallaan tukkia ulkoilmaa sisälle tuovat venttiilit melun tai vedon takia tietämättä, mitä siitä seuraa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti