Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kiinteistölehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.
Kantelu koski Suomen Kiinteistölehden numeron 5, 21.5.2015 Oikeustapaus-palstan artikkelia ”Yhtiökokouspöytäkirjan kirjauksista” ja sen vuoksi käytyjä neuvotteluja vastineen julkaisusta. Oikeustapaus oli poimittu yhtiöstä, jonka päätöksentekoon kantelija oli valtuutettu. Artikkelin kirjoittaja työskenteli asianajotoimistossa, joka edusti käräjäoikeudessa riidan toista osapuolta. Käräjäoikeuden päätös ei ollut lainvoimainen. Siitä oli valitettu hovioikeuteen.
Kantelija reklamoi kesäkuussa Suomen Kiinteistölehden päätoimittajalle tekstin rikkovan Journalistin ohjeita. Päätoimittaja lupasi kantelijalle vastineoikeuden seuraavaan numeroon. Neuvottelujen ja tekstin lyhentämisen jälkeen toimituspäällikkö ilmoitti, että vastine julkaistaan. Lehti jätti lopulta vastineen julkaisematta ja ilmoitti kantelijalle, että vastineoikeutta ei syntynytkään.
Vastauksessaan Julkisen sanan neuvostolle päätoimittaja kertoi, että vasta julkaisun alla lehti sai tiedon, että kantelija ei olisi oikeusjutussa asianosainen, vaan häntä kuultiin todistajana. Lisäksi vastineessa ei vastattu alkuperäisen kolumnin väitteisiin, vaan kerrottiin yhtiökokouksesta.
Julkisen sanan neuvosto ei ota kantaa siihen, onko kantelijalle syntynyt vastineoikeus ja onko hänen vastineensa Journalistin ohjeiden mukainen, koska lehti itse totesi vastineoikeuden syntyneen ja lupasi julkaista kantelijan kirjoituksen.
Neuvosto katsoo, että Suomen Kiinteistölehden toimitus ei toiminut hyvän journalistisen tavan mukaisesti prosessissa, jossa keskusteltiin vastineesta ja sen julkaisemisesta. Päätoimittaja ja toimituspäällikkö ovat myöntäneet kantelijalle vastineoikeuden, neuvotelleet vastineen sisällöstä ja pituudesta ja luvanneet, että Suomen Kiinteistölehti julkaisee näin syntyneen vastineen. Vastineoikeuden peruminen tällaisen prosessin jälkeen on kohtuutonta kantelijaa kohtaan ja hyvän journalistisen tavan vastaista.
JSN:n päätös
https://www.kiinteistolehti.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/02/5963paatos-1.pdf
Referaatti kantajan vastinekirjoituksesta
https://www.kiinteistolehti.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/02/vast_verkkoon.pdf
Yhtiön osallistuminen osakasremonttien kustannuksiin voi houkutella osakkaita saneeraamaan kylpyhuoneita oma-aloitteisesti, jolloin koko yhtiö hyötyy. Kannustinpäätöksellä voidaan lisätä asumismukavuutta ja parantaa kiinteistön arvoa sekä ehkäistä yllättäviä vahinkoja.
Tilaajille
Asunto-osakeyhtiössä yhtiökokouksella on yleistoimivalta, kun taas hallituksen ja mahdollisen isännöitsijän toimivalta on rajoitetumpaa. Toimivallanjako taloyhtiössä on periaatteessa selkeä: ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, hierarkiassa seuraavana on hallitus ja tämän jälkeen isännöitsijä.
Tilaajille
Jos kiinteistöön on viime vuonna tehty suuria parannuksia, ne pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella Verohallinnolle. Isoja parannuksia ovat esimerkiksi vesijohdon, viemärin tai koneellisen ilmastoinnin lisääminen.
Kiinteistöjen omistajat saavat lähiaikoina verottajalta kiinteistöveropäätökset. Verottajan tekemät kiinteistöveropäätökset on aina tarkastettava huolellisesti isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen kesken, muistuttaa Suomen Kiinteistöliitto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään