Suomalaisissa asuinalueissa on olemassa eriarvoistumisen vaara. Alimpien tulotasojen vaikutus näkyy asukastyytyväisyydessä noin puolessa Suomen kaupunkeja.
Kiinteistömaailman tekemä data-analyysi suomalaisista asuinalueista osoittaa, että tulotasolla on vaikutusta alueen asukastyytyväisyyteen. Ylimmän tuloluokan edustuksen kasvaessa tyytyväisyys asuinalueella kasvaa. Tämä toistui kaikkien suurimpien suomalaisten asuinalueiden kohdalla.
Alimman tuloluokan vaikutus alueen asukastyytyväisyyteen puolestaan jakaa Suomen kaupungit kahtia. Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Tampereella alimmalla tuloluokalla ei ole merkitystä alueen asukastyytyväisyyteen, kun taas esimerkiksi Vantaalla, Jyväskylässä ja Rovaniemellä alimman tuloluokan edustuksen kasvaessa asukastyytyväisyys laskee.
”Tässä on selkeä kahtiajako. Toisella puolella on kaupunkeja, joiden kaupunginosat ovat heterogeenisia ja tasavertaisia keskenään. Toisella puolella taas on kaupunkeja, joissa on eriarvoistumisen vaara, ja joissain kaupunginosissa jopa slummiutumisen uhka. Alueen asukastyytyväisyyteen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka asukasinfran suunnittelussa huomioidaan erilaiset rakenteet ja alueen väestön tulotasokehittyminen”, arvelee Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.
Data-analyysin lisäksi välittäjät arvioivat tärkeimpiä kriteerejä asuinalueen valinnassa. Kyselyssä selvisi, että asunnon etsijät arvostavat nykypäivänä erityisesti toimivia palveluita, hyviä kulkuyhteyksiä sekä koulun ja päiväkodin hyvää sijaintia. Lisäksi asunnon ostajat haluavat tietää tulevista naapureistaan sekä alueen rauhallisuudesta.
Kyselyssä selvitettiin myös ostajien tiedontarvetta asuinalueisiin liittyen: välittäjien mukaan asunnon ostajilla on puutteita erilaisiin asuinalueisiin liittyvässä tiedossa. Sen seurauksena asuntoa etsitäänkin usein alueilta, jotka ovat ennalta tuttuja.
”Asuinalueisiin liittyy paljon vahvoja ennakkoluuloja, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Suomessa on paljon hyviä asuinalueita ja valinta kannattaa tehdä omaa taloutta ja elämäntilannetta peilaten”, Heikkinen neuvoo.
Kiinteistömaailmassa suosiota keränneet asuntojen esittelyvideot saavat nyt seuraajikseen alueiden esittelysivut, joissa myös videoilla on keskeinen rooli.
”Kaikki tieto, jota voimme ostajalle tarjota hänen omalla kotisohvallaan on tärkeää”, Heikkinen jatkaa.
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään