Vaikka Suomi on onnistunut vähentämään asunnottomien määrää, koskee asunnottomuuteen ajautumisen riski jopa aiempaa laajempia ihmisryhmiä. Yhä useammin asunnottomuuden riski liittyy taloudellisiin ongelmiin.
Hallitus on nyt käynnistänyt lainsäädännön valmistelun asumisneuvonnan saatavuuden turvaamiseksi. Lakihankkeen tavoitteena on laajentaa asumisneuvontaa ja varmistaa sen riittävä saatavuus asumismuodosta ja paikkakunnasta riippumatta.
– Asumisneuvonta on tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino ennaltaehkäistä ja vähentää juuri näistä syistä johtuvaa asunnottomuutta, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ministeriön tiedotteessa.
Hallitusohjelman mukaisesti asumisneuvonnan saatavuus varmistetaan tekemällä siitä lakisääteistä. Lainsäädännön valmistelu on käynnistetty asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistelleen työryhmän tekemän selvityksen pohjalta.
Kunnat saavat apua asumisneuvontaan jo vuonna 2022 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, joka myöntää kunnille valtionavustusta asumisneuvonnan ja siihen liittyvän talousneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen.
Avustuksen käytöstä sovitaan kunnan ja ARA:n välisellä sopimuksella. Aiemmin valtion tuki on ollut suppeampaa ja koskenut vain ARA-asuntokantaa.
Käynnistyneen lainvalmistelun lähtökohtana on määritellä uudelleen ARA:n ja kuntien välisen yhteistyön periaatteet asumisneuvonnan järjestämisessä, joka perustuisi edelleen kuntien saamiin avustuksiin. Laki olisi aluksi voimassa määräaikaisesti, jonka jälkeen asumisneuvonnan ja lainsäädännön toimivuutta arvioitaisiin.
Valmistelun tavoitteena on, että lakiluonnos voidaan toimittaa kaikkien sidosryhmien kommentoitavaksi lausuntokierrokselle kevään 2022 päätteeksi. Hallituksen esitys laista annettaisiin puolestaan syksyllä, vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä. Voimaan laki astuisi vuoden 2023 alussa.
Suomessa arviolta miljoonassa asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto. Jos taloyhtiö tekee muutenkin remonttia, sen kannattaa selvittää, tarvittaisiinko asuntoihin uusia korvausilmareittejä. Turkulaisissa taloyhtiöissä uusittiin korvausilmaventtiilit osana isoa remonttia.
Tähtiartikkeli
Suomi on jäljessä EU:n asettamista yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteista: yli kaksi kolmasosaa kotitalouksien sekajätteestä on edelleen kierrätyskelpoista jätettä, joka päätyy polttoon. Valmisteilla olevan kiertotalouslain toivotaan tehostavan lajitteluastetta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.
Tällä hetkellä taloyhtiöille on jaossa vähemmän tukia kuin viime vuosina. Varken johtaja Sanna Hughes ennustaa, että heikon julkisen taloustilanteen vuoksi avustukset eivät lähitulevaisuudessa lisäänny.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään