Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheuttaa lieden varomaton käyttö

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta.

– Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.

Esimerkkejä väärästä käytöstä ovat:

• Laitetta käytetään, vaikka sen toiminnassa on toistuvasti häiriöitä, esim. välkkyvät ja särisevät loisteputket.
• Laitetta ei huolleta ohjeiden mukaisesti.
• Laitetta käytetään väärässä paikassa, esim. pakastin parvekkeella, tai väärään tarkoitukseen, esim. pyykin kuivattaminen kiukaan lähettyvillä.
• Laitetta käytetään, vaikka se on näkyvästi vaurioitunut, esim. rikkoutunut johto, mustunut pistorasia.

Alustavien tietojen mukaan sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 13 henkilöä yhdeksässä eri onnettomuudessa. Palon syttymislähteeksi oli Pelastustoimen PRONTO-tietokantaan merkitty kiuas, jakokeskus, kylmälaite, liesi tai uuni, mikroaaltouuni sekä sähköjohdot.

Sähköpalojen yleisin syy on lieden valvomaton tai huolimaton käyttö

Liedestä tai uunista lähteneitä paloja on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 915 kpl vuodessa. Viime vuonna liesipaloja oli 870.

– Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika. Yleisin palon aiheuttaja on inhimillinen virhe, kuten lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa. Lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät ja palo leviää yleensä melko nopeasti läheisiin rakenteisiin, Lepistö sanoo.

Valaisimista aiheutuneita rakennuspaloja tai -palovaaroja on ollut keskimäärin noin 180 vuodessa, viime vuonna näitä tapauksia oli noin 215. Useimmiten viallinen loisteputkivalaisin oli merkitty onnettomuuden syyksi.

– Yhtenä syynä tähän voi olla vähentynyt huolto ja se, että vikaantuneita valaisimia ei huomata ajoissa. Jos valaisimen loisteputki vilkkuu tai palaa muuten omituisesti, pitää se vaihtaa uuteen pikaisesti. Tällaisessa tilanteessa valaisin voi kuumentua niin paljon, että se syttyy palamaan ja saattaa samalla sytyttää myös katon, Lepistö varoittaa.

Kiukaasta alkaneita paloja oli viime vuonna noin 90, kun luku oli edellisvuonna 110. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen saunassa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Riskinä on, että kiuas laitetaan vahingossa päälle ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen. Muita palon syttymissyitä olivat kärähtäneet vastukset, vikaantunut termostaatti tai kellokytkin.

Tukes varoittaa

Akkukäyttöisten laitteiden määrä kodeissa lisääntyy jatkuvasti. Laitteita käytettäessä, akkuja ladattaessa ja varastoidessa tulee noudattaa laitteen mukana tullutta käyttöohjetta.

Jos akuissa havaitaan turpoamista, muita muodonmuutoksia tai näkyviä vaurioita, niitä ei saa käyttää eikä ladata. Samoin on meneteltävä, jos akut kuumenevat laitteen käytön yhteydessä tai ladattaessa. Pakkaa vahingoittunut akku tai paristo tiiviiseen muovipussiin ja siirrä se turvalliseen paikkaan.

Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palon riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Tarkista palovaroittimen toiminta säännöllisesti painamalla testinappia ja vaihda paristo säännöllisesti.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

26.3.2025

Sähköpaloja yli 2 300 vuodessa – akku- ja laturipalojen määrä noussut vuosi vuodelta

Sähköpaloja kirjattiin viime vuonna pelastustoimen tietokantaan 2 340. Pienelektroniikan akuista ja latureista syttyneiden palojen määrä on noussut vuosi vuodelta. Se ei silti ole kovin suuri suhteessa kodeissa olevien akkujen ja latureiden määrään.

korjausten ajoittaminen

7.8.2025

Kuntoarvio ja rakenteiden käyttöikätiedot auttavat taloyhtiötä korjausten ajoittamisessa

Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.

Huoneiston käyttötarkoituksen muutos edellyttää rakennuslupaa.

25.8.2025

Huomioi nämä huoneiston käyttötarkoituksen muutoksessa

Huoneiston käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi liikehuoneistosta asuinhuoneistoksi edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja rakennuslupaa. Toisinaan se saattaa myös vaatia kaikkien osakkaiden suostumuksen.

Tilaajille

Käyttövesiverkoston

24.10.2024

Käyttövesiverkoston perussäätö tuo säästöä

Käyttöveden osuus taloyhtiön hoitokuluista on suuri. Vedenkulutukseen voidaan vaikuttaa muun muassa seuraamalla ja muuttamalla omia vedenkäyttötottumuksia sekä alentamalla käyttövesiverkoston painetta. Asumiskustannuksia voidaan pienentää helposti vähentämällä vedenkulutusta.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti