Sähköautojen latauslaitteita myytiin viime vuonna 32 121 kappaletta. Niissä oli yhteensä 43 365 latauspistettä. Varsin tasaisena jatkunut myynti kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 21 prosenttia edellisestä neljänneksestä latauspisteiden määrällä mitattuna.
Myydyistä latauslaitteista oli hidaslatauspisteitä 20 758, peruslatauspisteitä 22 338 ja teholatauspisteitä 269.
Tiedot löytyvät Sähköteknisen kaupan liiton kotisivuilta. Tilastoon on kerätty myyntitietoja 15 valmistajayritykseltä Suomessa.
Kun teholatauspisteet jätetään huomiotta, 30 prosenttia viime vuonna myydyistä latauspisteistä oli peruslatauspisteitä. Ne yltävät 22 kW:n maksimitehoon. Viidesosa myydyistä latauspisteistä oli alempitehoisia 11–3,7 kW peruslatauspisteitä. Lähes puolet eli loput 48 prosenttia latauspistemyynnistä oli schuko- tai CEE-pistorasialiitännäisiä hidaslatauspisteitä.
Viime vuonna myytyjen hidas- ja peruslatauspisteiden maksimilataustehojen jakauma antaa Sähköteknisen kaupan liiton mukaan selkeän kuvan tilanteesta. Nyt halutaan asentaa mahdollisimman paljon latauslaitteita. Nopeaan peruslataukseen ja sen vaatimiin kiinteistön sähköjärjestelmän muutoksiin ei kaikissa tapauksissa olla valmiita vielä investoimaan.
− On tärkeää, että latauspisteitä saadaan nopeasti lisää erityisesti taloyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueille. Yhteisenä tavoitteenamme on kasvattaa päästöttömien kilometrien osuutta Suomen liikenteessä, STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen sanoo.
Lataustehoon ei haluta panostaa tarpeettoman paljon juuri tämän hetken tilanteessa. Latausteho ei kuitenkaan saisi jäädä liian pieneksi viiden vuoden kuluttua.
Hidaslatauksella tarkoitetaan lataustapaa 2, mode 2. Siinä latauslaite saa latausvirran joko schuko-pistorasiasta eli kotitalouspistorasiasta tai kolmivaiheisesta CEE-pistorasiasta eli voimavirtarasiasta. Latausvirta on yleensä rajattu 8 ampeeriin, jolloin teho jää alle 2 kW, ja auton lataus on hidasta.
Peruslataus on lataustapa 3, mode 3. Se on suositeltavin sähköauton lataustapa taloyhtiöiden ja yritysten pysäköintialueille sekä pysäköintihalleihin. Siinä latauslaite on kytketty kiinteästi kiinteistön sähköverkkoon ja se voi sisältää ohjaustoimintoja.
Peruslatauksen maksimiteho on suurimmillaan 22 kW, mutta peruslatauspisteen voi toteuttaa myös alemmilla maksimitehoilla kuten 11 kW, 7,4 kW ja 3,7 kW.
Sähkönsiirron tehomaksuja peritään nykyisin yhä useammin myös taloyhtiöiden kiinteistösähkön siirrosta. Tehomaksut ovat keskimäärin nostaneet kiinteistösähkön kokonaiskustannuksia niissä taloyhtiöissä, joissa maksua peritään.
Sähköajoneuvon lataaminen omassa parkkiruudussa on arkipäivää jo monessa taloyhtiössä. Mutta mitä kustannuksia latausvastikkeeseen voidaan sisällyttää, on jo monimutkaisempi kysymys.
Tilaajille
Espoolainen taloyhtiö joutui ongelmiin sähköautojen latausjärjestelmän hankintaprosessissa, koska latauslaitteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Aikaa ja reklamaatioita tarvittiin siihenkin, että urakoitsija ja latureiden toimittaja saivat laitteet toimimaan suunnitellusti.
Kiinteistöihin asennettavia sähköauton latauslaitteita myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 13 306 kappaletta. Se on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Sähköteknisen Kaupan Liitto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään