Tänä kesänä Suomessa on laserkeilattu ja ilmakuvattu yhteensä noin 60 000 neliökilometrin verran asuinympäristöjä. Uusien laitteiden ansiosta saadaan entistä tarkempia tietoja teistä, taloista ja ympäristöstä.
– Uuden kansallisen laserkeilausohjelman myötä tuotamme kymmenen kertaa tarkempaa aineistoa kuin aiemmilla laserkeilauksilla, sanoo kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta.
Kansallisessa laserkeilausohjelmassa koko maa ilmalaserkeilataan ja ilmakuvataan kuuden vuoden aikana. Maanmittauslaitoksella tutkitaan lentokarttoja, joissa seuraavaksi tehdään ilmakuvauksia.
Aineistosta syntyy koko maan kattava 3D-rakennustietokanta, joka valmistuu kokonaisuudessaan kuuden vuoden kuluttua. Tarkan kuvaustiedon perusteella rakennuksista voidaan määritellä esimerkiksi niiden korkeus.
– Päätöksenteko helpottuu, kun mallinnuksen avulla pystytään näkemään heti, miten uusi rakennus tulee sulautumaan ympäristöön. Toisaalta tiedetään, muodostuuko rakennusten väliin esimerkiksi tuulitunneli, jos tehdään uusi rakennus, Laaksonen kertoo.
Laserkeilauksessa ja ilmakuvauksessa saadun aineiston avulla tutkitaan tie- ja katuverkostossa sekä rakennuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineistoa kertyy niin paljon, että sen analysointi pelkästään ihmissilmin olisi lähes mahdotonta.
Kiinteistön omistaja voi tulevaisuudessa tarkastella omasta rakennuksesta tehtyä 3D-mallinnusta Maanmittauslaitoksen sivuilta.
Kolmiulotteinen mallinnus antaa rakennusten omistajille tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, mihin rakennuksessa kannattaa sijoittaa aurinkopaneelit, jotta hyöty olisi suurin. Toisaalta myös uuden 5G-matkapuhelinverkon suunnittelussa hyödynnetään mallinnusta.
– Yksi mahdollinen käyttötarkoitus rakennusten 3D-mallinnukselle on, että 5G-matkapuhelinverkon erilaisten sensoreiden sijainti voidaan suunnitella tarkasti, jolloin saadaan parempi matkapuhelinverkko.
Osa suurimmista kaupungeista on tähän asti tuottanut itse kolmiulotteisia kaupunkimalleja, mutta kansallinen aineisto tulee kuvausten edistyessä muidenkin kuntien käyttöön kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa.
Laserkeilaus voi myös paljastaa luvattomat rakennukset.
– Monet kunnat ovat kiinnostuneita aineistosta, koska sen avulla löydetään rakennuksia, joille ei ole haettu rakennuslupaa. Kiinteistöveron kannalta saatetaan löytää siis rakennuksia, joista ei ole kunnalla tietoa, Laaksonen muotoilee.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Suomen Kiinteistölehden levikki jatkaa kasvuaan. Juuri valmistuneessa tarkastuksessa lehden numerokohtainen tilausmäärä ylitti 35 000 kappaleen rajan. Määrä kasvoi liki kaksi prosenttia viime vuodesta.
Turun keskustassa sijaitseva As Oy Tuurepori perustettiin vuonna 1924. Sadan vuoden aikana se on nähnyt lähiympäristön muutoksen ja toiminut kotina kuuluisuuksillekin. Aikansa uusimmalla talotekniikalla rakennetusta talosta on pidetty hyvää huolta ja se jatkaa hyväkuntoisena seuraavalle vuosisadalle.
Porissa jo useampi taloyhtiö on tehnyt päätöksen lunastaa vuokratontti kaupungilta omaksi. Porilaisissa taloyhtiöissä mietityttää, vastaako hinnoittelu edelleen markkinahintaa myös niillä alueilla, joissa vanhojen asuntojen myyntihinnat voivat olla alle 500 euroa neliöltä.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään