Omakotitaloihin asennetaan aurinkosähköjärjestelmiä kiihtyvään tahtiin. Asunto-osakeyhtiöissä ne eivät ole yleistyneet, vaikka ympäristöystävällinen energialähde kiinnostaa sielläkin.
Syy tähän on piillyt Suomen lainsäädännössä. Asunto-osakeyhtiöiden ei ole kannattanut investoida aurinkosähköön, koska niiden olisi pitänyt maksaa verot ja siirtomaksut itse tuottamansa sähkön siirrosta asukkaiden käyttöön – aivan samaan tapaan kuin ulkopuoliselta energiayhtiöltä ostetusta sähköstä.
Ilman näitä maksuja aurinkosähköä olisi saanut käyttää vain taloyhtiön yhteisten tilojen kulutukseen. Se taas on yleensä niin pientä, ettei oman voimalan hankinta kannata.
Pykäläkummajainen poistui vuoden vaihteessa, kun Suomi saattoi voimaan EU:n sähkömarkkinauudistukseen liittyvät säädökset.
Osa uudistusta on energiayhteisömallin käyttöön ottaminen. Esimerkiksi taloyhtiön osakkaat voivat 2023 alkaen perustaa paikallisia energiayhteisöjä. Tämä onnistuu, jos perustajat ovat saman, yhteisen kiinteistösähköverkon piirissä.
Kun yhteisö päättää hankkia oman aurinkosähkövoimalan, sen pitää sopia, miten itse tuotettu aurinkosähkö jaetaan osakkaille ja myydäänkö sähköä kiinteistön ulkopuolelle. Mittarointi järjestetään niin, että aurinkovoimalan tuottaman sähkön osuus on eriytettävissä julkisesta sähköverkosta ostetusta energiasta. Tämä onnistuu älyteknologian avulla.
Oman sähköntuotannon osuus jaetaan ja hyvitetään yhteisön jäsenten sähkönkäytöstä. Se siis pienentää jäsenten sähkölaskujen sähköenergiamaksua, sähkön siirtomaksua ja energiaveroja – eli on täyttä säästöä.
Mutta kuinka alkuun hankkeessa? Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan verkkoyhtiöön ja tiedustella, millä aikataululla yhtiö aikoo tarjota hyvityslaskentaa asiakkailleen. On arvioitu, että hyvityslaskentapalvelu tulee taloyhtiöiden saataville alueittain ja portaittain.
Hyvityslaskenta sekä sähkönkulutuksen ja tuotannon netotus pyritään toteuttamaan niin sanotussa datahubissa, jonka ensiversio valmistuu jo helmikuussa 2022 ja seuraava versio tammikuussa 2023. Datahub tarkoittaa keskitettyä tiedonvaihtojärjestelmää, jonne tallennetaan tietoja Suomen 3,8 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Tietoja käyttää noin 100 sähkönmyyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä. Jakeluverkkojen haltijat voivat kuitenkin järjestää asian itse jo ennen tätä keskitettyä toteutusta.
Kun hyvityslaskenta tulee saataville, taloyhtiön hallitus voi viedä energiayhteisön perustamisen ja oman aurinkosähkövoimalan hankinnan yhtiökokouksen päätettäväksi. Hyvityslaskentamallilla aurinkosähköjärjestelmän voi hankkia yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä; yksimielistä päätöstä ei vaadita.
Sähkönjakeluyhtiö Carunan teettämä kansalaiskysely on osoittanut kuluttajien keskuudessa selkeän trendin: aurinkopaneelien käyttö kiinnostaa 54 prosenttia suomalaisista. Kiinnostus näkyy myös aurinkopaneelien määrässä ja vuoden 2020 aikana aurinkosähköntuottajien määrä Carunan sähkönjakeluverkossa kasvoikin yli 40 prosenttia.
Keväällä 2021 koko maassa tuotettiin aurinkoenergiaa 295 MW, millä saataisi katettua pienen kaupungin vuosittainen sähkönkulutus. Suurin markkinaosuus uusiutuvista energiamuodoista Suomessa on tällä hetkellä tuulivoimalla, mutta aurinkovoimaloiden osuus kasvaa jatkuvasti.
Kansalaiskyselyn mukaan yli puolet (52 %) suomalaisista käyttäisi mieluiten uusiutuvista energiamuodoista aurinkoenergiaa. Tuulienergiaa käyttäisi mieluiten 15 prosenttia ja vesi ja bioenergiaa taas kumpaakin noin joka kymmenes vastaaja.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Jos taloyhtiö harkitsee aurinkopaneelien hankkimista, on hyvä ymmärtää, mitä asioita on selvitettävä ennen asennusta, järjestelmää valittaessa ja asennuksen aikana. Esimerkiksi katon kunto ja rakenteellinen kestävyys pitää tarkistaa.
Taloyhtiöissä on usein paljon tehostamisen varaa energiankäytössä. Mahdollisuuksia on sekä käyttöteknisissä asioissa että investointipuolella. Haasteena toimenpiteiden teossa on se, että tekniset asiat eivät ole helppoja ja jokainen rakennus on erilainen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään