Suomen Kiinteistönvälittäjien lähes 1600 välittäjästä ja yli 475 toimipisteestä koostuvat asuntokaupan asiantuntijat ovat antaneet markkinaennusteensa alkuvuodelle 2021. Kyselyyn vastasi yli 70% SKVL:n jäsenyrityksistä.
SKVL ennustaa omakotitalokaupan sekä loma-asuntokaupan kasvavan 4-6prosenttia alkuvuonna 2021. Jopa loma-asunnot käyvät kaupaksi normaalia enemmän talvesta huolimatta.
-Vuosi 2020 jää historiaan siitä, että asuntokauppa kävi historiallisen vilkkaasti huolimatta koronaepidemiasta. Korona enemmänkin vahvisti kauppaa kuin hidasti sitä, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.
Alueellisia eroja on silti ollut, kuten koronaa edeltävällä ajalla. SKVL:n jäsenyritykset tekivät vuonna 2020 yli 32 000 asunto- ja kiinteistökauppaa.
-Yksityiset pankkeihin sitoutumattomat välitysliikkeemme ovat ottaneet entistä vahvemman jalansijan Suomen Kiinteistönvälityksestä ja saavuttaneet yli 40% markkinaosuuden, iloitsee Mannerberg.
Normaalina vuonna asuntokauppa hiljenee viimeistään joulun alusviikolla. Joulukuussa 2020 kauppa kävi kuitenkin ennennäkemättömään tahtiin. Korona näkyy silti asuntokaupassa myyjien empimisenä. Ostajat ovat vahvasti liikkeellä ja myyntiajat ovat lyhyitä oikein hinnoitelluissa asunnoissa. Kovin kysyntä on uudemmista omakotitaloista ja muista perheasunnoista kautta maan.
Asuntokauppa vilkastuu loppuvuonna hieman, kertoo Suomen Kiinteistönvälittäjät asuntomarkkinaennusteessaan. Asuntojen hintojen odotetaan säilyvän pääosin nykyisellä tasolla syksyn ajan. Markkinan elpymistä hidastaa pankkien viivyttely asuntolainojen käsittelyssä.
Maalämpöhanke onnistuu varmemmin, jos taloyhtiöllä on tukenaan hankekonsultti valvomassa urakkaa. Helsinkiläisen As Oy Katajaharjuntie 15:n maalämpöhanke onnistui hybridiratkaisuna. As Oy Jyväskylän Vaasankatu 31:n hanke sen sijaan meni pieleen liian vähäisen asiantuntemuksen vuoksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
As Oy Espoon Iltarinteessä alkuperäiset vesikatteet olivat tulleet elinkaarensa päähän ja yhtiö päätyi tekemään kattoremontin. Hallituksen puheenjohtaja Pirjo Räty kertoo, miten remontti saatiin onnistuneesti päätökseen huolellisen suunnittelun ja kilpailutuksen ansiosta.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään